Pakolaisaalto jakaa kansaa kahtia
Suomeenkin tulevien pakolaisten määrä on nyt niin suuri, että Maahanmuuttovirasto etsii koko ajan uusia tiloja vastaanottokeskuksille.
Muutamat kunnista, kuten Keuruu ja Vihti, ovat ilmaisseet kielteisyytensä. Forssassa kaupunginhallitus käsittelee asiaa tänään maanantaina.
Yleisradion tekemän kyselyn mukaan kuntapäättäjistä puolet olisi valmis ottamaan vastaanottokeskuksen omaan kuntaansa, ja 15 prosenttia on vastaan. Myönteisimmin asiaan suhtautuvat suurten kuntien päättäjät. Tosin myös alle 10 000 asukkaan kunnissa kanta on isolta osin myönteinen.
Kontiolahden Paiholassa avataan 150 hengen vastaanottokeskus lokakuussa.
Toiminnasta vastaa Suomen Punainen Risti, ja tilat vuokraa Master Yhtiöt. Samoissa tiloissa oli vastaanottokeskus vuoteen 2012.
Kontiolahden kunnanjohtajan Jere Penttilän mukaan riitti, että kunnalta pyydettiin mielipide.
”Emme halua käpertyä sisäänpäin, vaan auttaa osaltamme inhimillisessä hädässä olevia”, Penttilä toteaa kuntansa verkkosivuilla.
Joensuu ja Lieksa ovat aiemmin keränneet ikävää mainetta maahanmuuttajiin suhtautumisessa. SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja sanoo, että ilmapiirin parantamiseksi on Pohjois-Karjalassa tehty töitä ja siinä onnistuttu. Myös maailma on toisenlainen.
”Muutoksesta kertoo sekin, että meille on ilmoittautunut jo 80 ihmistä tekemään vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa. Ihmiset haluavat mukaan kotouttamaan tulijoita”, Haataja sanoo.
”Toki on myös niitä, jotka näkevän asian toisin, ja heitäkin täytyy ymmärtää”, hän lisää.
Kontiolahden vastaanottokeskus myös työllistää. Haataja kertoo, että 13 työntekijästä osa on jo valittu ja loppuihin paikkoihin haku päättyi perjantaina.
Valtio maksaa vastaanottokeskuksen kustannukset kunnalle, jonka on järjestettävä esimerkiksi peruskouluikäisten koulunkäynti.
Vastaanottoasioiden johtaja Jorma Kuuluvainen Maahanmuuttovirastosta sanoo, että Suomeen tulevien pakolaisten määrän kasvuvauhti on yllättänyt täysin. Nyt turvapaikanhakijoita saapuu tänne yli 800 viikossa.
”Uusia tiloja haetaan koko ajan. Menemme kuitenkin jälkijättöisesti, sillä jo toiminnassa olevat yksiköt ovat ylibuukattuja. Pelkästään niitä purkaessa uudetkin tilat täyttyvät nopeasti. Samaan aikaa maahan saapuu lisää porukkaa”, Kuuluvainen kertoo.
Maahanmuuttovirasto on saanut tilayhteydenottoja lähinnä yksityisiltä kiinteistönomistajilta. Muutamista kunnista on tullut ehdotuksia koulujen tyhjilleen jääneistä asuntoloista sekä kerrostaloista.
”Yleensä kunnat eivät itse halua lähteä operoimaan vastaanottotoimintaa eli SPR on nyt meidän keskeinen yhteistyökumppanimme.”
Kuuluvaisen mukaan kuntia ei pakoteta perustamaan keskuksia.
”Etsimme ratkaisut muualta.”
Toisaalta mikään laki ei vaadi kunnan lupaa, jos jokin muu kiinteistönomistaja tarjoaa tilat ja esimerkiksi SPR hoitaa keskuksen toiminnan.
”Vaikka kunnassa asiaa vastustettaisiin, meidän on otettava nämä ihmiset vastaan ja majoitettava heidät. Siitä ei pääse mihinkään”, Kuuluvainen muistuttaa.
”Mielellämme haluamme, että kunnat ja koko muu ympäristö olisivat mukana yhteistyössä.”
Maahanmuuttovirastoa työllistävät keskusten perustamisen lisäksi itse turvapaikkahakemukset. Vuoden loppuun mennessä virasto saa niiden käsittelyyn 100 työntekijää lisää, mutta Kuuluvaisen mukaan päätökset väkisinkin venyvät.
Riitta Ryynänen
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
