Lupaukset muuttuneettavoitteiksi kuntaliitossopimuksissa
Tikkalan kylän kauppa on pärjännyt, vaikka moni asukas käy kaupungissa töissä ja samalla kaupassa. ”Ilman koulua kylä olisi hiljentynyt”, kauppias Jukka Mehtonen sanoo. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoTiukkojen kuntaliitossopimusten ei haluta sitovan uuden valtuuston käsiä liikaa, joten kirjausten pitäisi mieluummin olla tavoitteita kuin lupauksia. Näin suositellaan vuonna 2010 voimaan astuneessa kuntajakolaissa.
”Kuntien taloutta on vaikea ennustaa edes vuotta eteenpäin. Jos se heikkenee, voi olla vaikea toteuttaa sopimuksessa tehtyjä lupauksia”, Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä perustelee.
Sopimuksia pidetään tärkeinä varsinkin pienissä kunnissa. Lupauksilla hillitään pienen kunnan asukkaiden kritiikkiä liittymistä kohtaan.
Lupausten ongelma on, että pieni ajattelee sopimusta vakuutuksena omille eduilleen, eikä suostu liittymään ilman takeita palveluista. Silloin suuri tulee luvanneeksi jotain, mistä ei voi pitää kiinni.
”Kun liitos halutaan lyödä lukkoon, on painetta tehdä heikommalle osapuolelle lupauksia”, Prättälä sanoo.
Lupausten sijaan pienen kunnan edustajia voi väliaikaisesti olla tavallista useampi valtuustossa tai lautakunnissa.
Liitossopimus on laillisesti sitova. Siitä on kuntajakolaissa erillinen pykälä sen vuoksi, että sopimuksen toista osapuolta ei liitoksen jälkeen enää ole olemassa.
Silti kaikki lupaukset eivät välttämättä toteudu ja niitä on puitu oikeudessa.
”Niitä on ratkaistu molemmin päin. Yleensä tulkitaan kirjoitusmuotoa. Onko sopimuksessa sitova lupaus, vai onko kirjaus tavoite”, Prättälä sanoo.
Merkitystä on myös sillä, voidaanko jotain luvata ylipäätään. Esimerkiksi veroprosentin määrä ei voi olla sitova lupaus. Lupaus palvelun järjestämisestä voi olla.
Sopimuksen tekeminen voi tulevan valtuustokauden aikana tulla eteen monessa kunnassa, jos hallituksen puheet noin sadasta kunnasta toteutuvat.
Sunnuntaina valtuusto valitaan 304 kuntaan.
Prättälä muistuttaa, että ei ole sopimuksesta kiinni onnistuuko liitos lopulta. Kuntien liittyessä rakennetaan palveluja vuosikymmenten päähän.
”Yleinen linja on, että sopimuksista pidetään kiinni. Valitukset lupausten pettämisestä eivät ole johdonmukainen ongelma, vaan yksittäistapauksia.”
Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo on käynyt läpi kaikki ensi vuoden alusta voimaanastuvat liitossopimukset. Hänen mielestään lupauksia sopiikin karsia.
”Kaikki ovat perinteisen kaavan mukaisia. Mitäänsanomattomia papereita, joissa pyritään siihen, että kaikki pysyy ennallaan sopimuskauden ajan. Niistä puuttuu visiot ja strategiat.”
Leinamo toivoisi sopimuksiin enemmän tavoitteita, jotta tiedettäisiin, miten maaseutualueita kehitetään kolmen vuoden sopimuskautta pidemmälle ja että kaupunkilaiset osoittaisivat ymmärtävänsä maaseutua.
Nyt moni kunta jatkaa entiseen tapaan kolme vuotta ja sen jälkeen kuin suurempi kunta ilman liitosta.
Hän toki ymmärtää, että palveluiden kirjaaminen on tärkeää kuntalaisille.
”Ihmiset suhtautuvat liitoksiin kriittisesti. Jos palvelut saadaan säilytettyä, ovat kuntalaiset tyytyväisiä”, Leinamo sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
