Suomi vie Ruotsiin marjoja – Ruotsi jalostaa ne

Suomen pitäisi viedä marjoja enemmän jalosteina kuin raaka-aineena, toivoo Arktiset Aromit. Kuva: Jaana Kankaanpää

Marjojen vienti Suomesta ulkomaille kasvoi viime vuonna. Kasvua oli sekä raaka-aineina että jalostettujen marjojen viennissä.

Uutta on, että raaka-ainevienti painottuu aiempaa enemmän Ruotsin suuntaan.

"Ilmeisesti Ruotsin parempi taloustilanne, suuremmat ja enemmän vientiä harjoittavat yritykset sekä valtion korkeampi kuljetustuki näkyvät siten, että raaka-aine on kannattavampaa jalostaa Ruotsissa kuin Suomessa", arvioi Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Ruotsin merkitys puolukan vientimaana on kasvanut rajusti 2000-luvulla. Ruotsalainen teollisuus jalostaa marjan ja ruotsalaisyritykset vievät lopputuotteet maailmalle. Esimerkiksi Ikea-tavaratalot käyttävät ja myyvät paljon puolukkahilloa ja puolukkatuotteita ympäri maailman.

Kaikkiaan Suomesta vietiin viime vuonna pakastettua ja tuoretta metsämarjaa 12,4 miljoonaa kiloa 29,2 miljoonalla eurolla. Marjavienti on ollut tällä vuosikymmenellä kasvussa.

Jalostettujen marjojen määrät eivät näy tullitilastoissa, mutta Arktiset Aromit aikoo selvittää tänä vuonna marjoista tehtyjen elintarvikkeiden ja arvoaineiden vientimääriä.

Puolukkaa vietiin viime vuonna jäädytettynä 5,5 miljoonaa kiloa 10,7 miljoonan euron arvosta 20 eri maahan. Ruotsi on ohittanut vientikohteena aiemmin ykkössijaa pitäneen Saksan. Ruotsiin vietiin jäädytettyä puolukkaa 3,5 ja Saksaan 1,1 miljoonaa kiloa. Kolmanneksi tärkein vientimaa on Itävalta runsaalla 0,6 miljoonalla kilolla.

Tuoreena puolukkaa vietiin yli 1,6 miljoonaa kiloa arvoltaan 2,5 miljoonaa euroa. Lähes kaikki meni Ruotsiin, ja jonkin verran Norjaan.

Pakastettua mustikkaa vietiin 5,2 miljoonaa kiloa 15,2 miljoonan euron arvosta noin kymmeneen maahan. Tärkein viennin kohdemaa oli Kiina, minne mustikasta päätyi 2,3 miljoonaa kiloa, arvoltaan noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Ruotsi on noussut pakastemustikan vientikohteena kakkoseksi. Sinne mustikkaa vietiin 2,7 miljoonaa kiloa lähes 6,5 miljoonan euron arvosta. Kolmantena on Puola ja Japani on jäänyt neljänneksi.

Tuore mustikka menee pääosin Ruotsiin, minne sitä vietiin yli 0,4 miljoonaa kiloa 0,8 miljoonan euron arvosta.

Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet kasvattamaan tuotteiden jalostusarvoa. Vientiin on saatukin marjajauheita, kuivattuja marjoja, marjasiemenöljyjä, kosmetiikkatuotteita, glögejä ja liköörejä.

Raaka-aineviennin kasvu naapurimaa Ruotsiin huolestuttaa kuitenkin Arktisia Aromeita, joka patistaakin nyt panostamaan tuotekehitykseen ja markkinointiin Suomessa. Finpro auttaa viennissä, mutta myös tuotekehitys kaipaa apua ja prosessoinnin sivuvirroissa syntyvien arvoaineiden hyödyntäminen. Varsinkin vienti Kiinaan kiinnostaa.