Sitkeä mykoplasma vie sairaalahoitoon kaikenikäisiä – bakteeri jyllää nyt erityisesti näissä maakunnissa
Tauti paranee yleensä itsestään, mutta lokakuussa sairaalahoitoa vaativia mykoplasmatapauksia oli seitsenkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.Suomessa on tänä vuonna raportoitu selvästi tavanomaista enemmän mykoplasmatapauksia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedottaa. Mykoplasma on bakteeri, joka aiheuttaa tyypillisesti hengitystieinfektioita.
Joulukuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin oli ilmoitettu 8 880 laboratoriovarmennettua mykoplasmatapausta. Ennen koronapandemiaa tapauksia ilmoitettiin vuosittain 1 500–3 000, lukuun ottamatta aiempaa huippuvuotta 2011, jolloin tapauksia ilmoitettiin 7 805.
Laboratoriotestillä todetut mykoplasmatapaukset edustavat kuitenkin vain pientä osaa kaikista tapauksista, sillä kaikkia sairastuneita ei testata, THL muistuttaa.
Suurin osa raportoiduista tapauksista on todettu kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Väestömäärään suhteutettuna ilmaantuvuus on ollut suurinta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sekä Ahvenanmaalla
Suurin osa raportoiduista tapauksista on todettu kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Mykoplasman lisääntyminen väestössä näkyy myös sairaaloissa. Sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä on kasvanut koko maassa kesästä ja erityisesti syyskuusta alkaen.
Esimerkiksi lokakuussa sairaalahoitojaksoja, joissa mykoplasma oli kirjattu yhdeksi diagnoosiksi, oli lähes 350, kun tyypillisesti vastaavia hoitojaksoja on alle 50 kuukausittain. Sairaalahoitoon on joutunut kaikenikäisiä.
Mykoplasma esiintyy yleensä epidemioina 3–7 vuoden välein. Suomen lisäksi tautia on todettu tänä vuonna tavanomaista enemmän ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.
Osalle sairastuneista voi kehittyä myös keuhkokuume.
Tavallisimmin mykoplasma aiheuttaa itsestään paranevan lievän ylähengitystieinfektion, mutta osalle sairastuneista voi kehittyä myös keuhkokuume.
Mykoplasman tavallisimpia oireita ovat kurkkukipu, yskä, kuume ja päänsärky. Tautiin voi joskus liittyä myös hengitysteiden ulkopuolisia oireita, kuten ihottumaa tai keskushermosto-oireita.
Lieväoireisen taudin vuoksi ei tarvitse hakeutua tutkimuksiin tai hoitoon. Jos oireet kuitenkin pahenevat tai pitkittyvät, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon, THL ohjeistaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









