Syyhyepidemioita saattaa olla ympäri Suomen, sillä tartuntoja ei varsinaisesti seurata – ”Avohoidon diagnooseissa on ollut nousua joka puolella Suomea”
HUSin mukaan sen alueella on käynnissä syyhyepidemia. Valtakunnallisesti tartunnnoista ei ole tietoa, mutta syyhy kyllä leviää joka puolella.
Syyhy aiheuttaa voimakasta kutinaa ja ihon punoitusta, jota raapiminen voi pahentaa. Kuva: Wikimedia commonsSietämätöntä kutinaa, punoittavia papuloita ja vesirakkuloita aiheuttava syyhy on ollut alkuvuonna otsikoissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella onkin paikallinen epidemia, kertoo ihosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Katariina Hannula-Jouppi HUSin verkkosivuilla.
THL:n tietojen mukaan Suomessa voi tällä hetkellä olla alueellisia epidemioita syyhystä niin Helsingissä kuin muuallakin. Koko maan tasoisesta epidemiasta ei ainakaan vielä kuitenkaan ole kyse.
Syyhy ei ole Suomessa valvottava tai ilmoitettava tartuntatauti, eli sen enempää THL kuin kukaan muukaan taho ei pidä varsinaista rekisteriä tartunnoista.
Arviot tartuntatilanteesta perustuvat avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään kirjattuihin syyhytapauksiin, jotka eivät sisällä tietoja esimerkiksi siitä, miten syyhy on diagnosoitu tai milloin oireet ovat alkaneet.
”Tapaukset ovat lisääntyneet myös erikoissairaanhoidossa”, kertoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.
”Kyseessä on jo useamman vuoden trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Kyse on tapausten yleisestä lisääntymisestä, eikä niinkään valtakunnallisesta epidemiasta”, Lakoma sanoo.
”Paikallisesti tällaisia epidemioita voi olla ja toki aina on ollutkin pienempiä epidemioita esimerkiksi jossain päiväkodissa tai hoivakodissa.”
Avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmä Avohilmoon on merkitty alkuvuoden aikana runsaat 3 500 syyhydiagnoosia. Viime vuonna tapauksia kirjattiin runsaat 37 000. Luvut on kasvaneet merkittävästi vuosi vuodelta.
Uutisiin ovat nousseet etenkin Helsingin ja Uudenmaan tautitapaukset, mutta paikallisia epidemioita voi olla muuallakin, ja tapauksia on koko Suomessa.
”Avohoidon diagnooseissa on ollut nousua useamman vuoden ajan jo joka puolella Suomea”, Lakoma kertoo
Syytä syyhytapausten lisääntymiseen ei tiedetä. Tapausten määrä on trendinomaisesti noussut jo noin kymmenen vuoden ajan koko Euroopassa.
”Koronapandemian jälkeen kaikennäköiset kontaktit ovat tietenkin lisääntyneet, mutta tapausmäärät olivat kasvussa jo ennen pandemiaa”, Lakoma sanoo.
Syyhy leviää etenkin pidempiaikaisten ihokosketusten kautta. Tauti on myös mahdollista saada tekstiilien, esimerkiksi samojen lakanoiden tai vaatteiden välityksellä, mutta syyhypunkit eivät elä erossa ihmisestä paria päivää pidempään.
Todennäköisimmin syyhyn saa joltain lähipiiriinsä kuuluvalta ihmiseltä useampia minuutteja kestäneen ihokontaktin jälkeen.
Tyypillinen tartuntapaikka ovatkin esimerkiksi päiväkodit, joissa lapset leikkiessään ovat riittävän pitkiä aikoja lähellä toisiaan. Esimerkiksi kättelyn tai halauksen kautta syyhy ei yleensä tartu.
Syyhy ei liity esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan, vaan tartunnan voi saada periaatteessa kuka tahansa. Hoitona käytetään yleensä permetriiniä ja ivermektiiniä. Syyhy ei ole erityisen vaarallinen, mutta voimakkaan kutinan vuoksi se on erittäin epämiellyttävä tartunta.
Syyhyn hoitoon käytettävät lääkkeet ovat myös melko kalliita, joten etenkin suurperheille voi tulla syyhytartunnasta iso lasku.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
