Yrittäjien Pentikäinen lyttää nykyisenkin työmarkkinamallin: "EK on koordinoinut katon ja SAK lattian. Eli kierros on kuin keskitetty, mutta uudessa kuosissa" – Yksi ryhmä sai vientialojakin enemmän

Kuva: Jarkko Sirkiä

Kiky-tunnit pois ja 3,3 prosenttia lisää palkkaa seuraavien kahden vuoden aikana.

Suunnilleen näin ovat tiedottaneet paperi-, saha- ja vaneriteollisuus, teknologia- ja kemianteollisuus, insinöörit, kaupan ala ja vaikkapa meijeriala.

Kilpailukykysopimus vuonna 2016 oli viimeinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n solmima keskitetty sopimus. Kiky tarkoitti, että vuotuista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla lisäämättä palkkaa.

EK oli muuttanut sääntöjään siten, ettei se ollut enää osapuoli keskitetyissä työmarkkinaneuvotteluissa. Jatkossa palkoista ja työehdoista sopivat alakohtaiset työnantajajärjestöt ja ammattiliitot keskenään. EK halusi liitotasolle ja työpaikoille enemmän paikallista sopimista muun muassa palkoista ja työajoista.

Samalla romuttui tulopoliittisen kokonaisratkaisun malli, jossa keskusjärjestöt sopivat maan hallituksen kanssa työehtojen lisäksi myös veroista, työelämän laeista ja sosiaalieduista.

EK halusi irtautua tasapäisestä neuvottelutuloksesta ja tilalle niin sanotun Ruotsin mallin: koska vientiliitot tuovat talouteen eniten rahaa ja kasvua, niiden pitää saada määrätä myös palkankorotusten enimmäismäärä. Muut alat seuratkoon kykyjensä mukaan.

Nyt kaikki näyttävät kuitenkin saavan lisää palkkaa saman verran. Kuinkas tässä näin kävi?

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mielestä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä on valuvika.

"Se ei ole avoimen vaan suljetun talouden järjestelmä. Tällä kierroksella EK on koordinoinut katon ja SAK lattian. Eli kierros on kuin keskitetty, mutta uudessa kuosissa ja olo kuin sillä sadun pikkutytöllä, joka huomasi, että keisarilla ei ole vaatteita", Pentikäinen sanoo MT:lle.

Nyt solmitut sopimukset eivät vastaa kaikkien yritysten tarpeita ja tilanteita, etenkään heikentyvässä taloustilanteessa.

"Vuoden lopulla tulleet luvut kertovat, että Suomen talouskasvu on hyytynyt. Sopimusten solmimisen jälkeen tuli vielä korona, jonka vaikutukset ovat suuri kysymysmerkki. Sopimuksiin tarvittaisiin nyt väljyyttä."

Pentikäisen mielestä palkkojen 3,3 prosentin yleiskorotus on liikaa, kun inflaatiokin on vain prosentin luokkaa.

Myös toisin sopiminen pitäisi sallia tilanteen niin vaatiessa, ja sen tulisi koskea niin palkkoja kuin työaikoja, lisiä, lomia kuin lomautuksiakin.

"Tämän hallituksen pitäisi kiireesti lisätä järjestäytymättömien yritysten liikkumatilaa vähintään sallimalla niillekin työehtosopimusten mukainen paikallinen sopiminen."

Pentikäisen arvostelu on ymmärrettävä, sillä Suomen Yrittäjät ja EK kisaavat osittain samoista jäsenistä. Lisäksi yhdistystoiminta on enemmän hiipumaan kuin rönsyämään päin.

Monilla aloilla työehtoneuvottelut ovat vielä kesken. Muun muassa laajalla kuntapuolella julkisen alan koulutetut Juko neuvottelee sopimuksestaan vielä, samoin muun muassa Talentia ja opettajien OAJ.

Näissä sekä hoitoalan Tehyssä ja SuPerissa ollaan tyytymättömiä yksityisen ja julkisen sektorin palkkaeroihin sekä miesten ja naisten palkkojen epätasa-arvoon. Niihin vaaditaan korjausohjelmia ja lisäksi kiky-tunneista luopumista ja vähintään vientialojen tasoisia palkankorotuksia.

Vientialoja paremmin ovat pärjänneet toistaiseksi ainakin farmaseutit, jotka saavat enemmän: Suomen Farmasialiitto ja Apteekkien työnantajaliitto sopivat 3,6 prosentin korotuksesta ja kiky-tuntien poistamisesta.

Farmaseuttien ja proviisorien henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan tänä vuonna 1,9 prosentin yleiskorotuksella ja ensi vuonna 0,8 prosentilla, ja ensi vuonna päälle tulee vielä 0,9 prosentin apteekkierä.