”Suomi on sotilaallisestiliittoutumaton – ehdottomasti”
LUOTO (MT)
Suomi on saanut pyynnön osallistua Islannin ilmavalvontaan. Asia ei ole läpihuutojuttu, onhan Islanti läntisen puolustusliiton Naton jäsen.
Suomi ei ole aiemmin osallistunut lentokoneineen vastaaviin tehtäviin.
Päätöksen asiasta tekee tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Käytännössä kuitenkin presidentin kanta ratkaisee Suomen kannan.
Presidentti Sauli Niinistö sanoo, että päätös menee syksyyn.
Hänen mukaansa asiaan vaikuttaa ainakin kaksi tekijää.
Ensiksikin pitää selvittää oma lainsäädäntö, miten se soveltuu tähän tilanteeseen.
Toinen on sotilaiden kanta eli ”ammattinäkemys”.
”Pitää selvittää kustannukset eli edut ja haitat”, presidentti Niinistö sanoo.
Niinistö sanoo, että pyyntö tuli Islannilta Suomelle ja Ruotsille. ”On pyydetty, että sekä Suomi että Ruotsi osallistuisivat ilmavalvontaan. Joudumme miettimään, miten ruotsalaiset näkevät asian. Ja otaksun, että ruotsalaiset puolestaan katsovat, miten me näemme sen.”
Tarkoittaako tämä automaattisesti sitä, että jos Ruotsi ei lähde Islantiin, Suomikaan ei lähde?
”Minun mielestäni se tarkoittaa sitä. Meillä on ollut esittelevän ministerin eli ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa koko ajan yhteneväinen näkökulma siitä, että tämä on pohjoismaista yhteistoimintaa.”
Niinistö sanoo, että jos jompikumpi, Suomi tai Ruotsi ei lähtisi mukaan, asian luonne kyllä muuttuisi.
Mutta jos Suomi osallistuu, kuvaako määritelmä ”sotilaallisesti liittoutumaton” edelleen Suomen linjaa?
”Ehdottomasti. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton. Jos Suomi on mukana ja Ruotsi on mukana, tämä on pohjoismaista yhteistyötä.”
”Pohjoismainen yhteistyö on poliittinen itseisarvo. Suomessa vallitsee näkemys, että meidän on harjoitettava pohjoismaista yhteistyötä niin pitkälle kuin se on mahdollista.”
Tapasitte äskettäin Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Mahtaako Suomen ja Venäjän välillä olla avoimia kysymyksiä?
Niinistö sanoo, että turvakeskustelussa Putin teki näkemyksensä selväksi.
”Hänen Nato-näkemyksessään ei ollut mitään uutta. Minä tein puolestani selväksi Suomen linjan ja sen, että Suomi harjoittaa yhteistyötä Nordefcon puitteissa, tiivistää sitä, kehittää puolustusyhteistyötä EU:ssa ja kehittää kumppanuutta Naton kanssa.”
Presidentti korostaa, että Venäjän ja Suomen johtajat tuntevat toistensa näkökannat hyvin.
”Ne eivät näy leikkaavan ristiin.”
Niinistö kertoo, että keskustelussa Putinin kanssa puhuttiin myös puutulleista. Putin otti asian esille.
”Putin korosti, että se ei todellakaan ole toimenpide, joka on suunnattu Suomea vastaan. Venäläiset haluavat käyttäytyä johdonmukaisesti joka ilmansuuntaan ja poikkeaminen siitä ei ole mahdollista.”
Sama koskee myös kysymystä suomalaisten maanostosta, josta on keskusteltu.
Niinistö sanoo, että Venäjällä on rajavyöhyke kaikilla rajoillaan, ja rajojahan Venäjällä riittää. Poikkeuksia on vaikea tehdä.
Niinistö kehuu Putinin aktiivisuutta Venäjän elinkeinoelämän kehittämisessä.
”Putin käytti kovaa kieltä korruptiota vastaan. Hän puhui myös elinkeinoelämän oikeusasiamiehestä, ombudsmanista, jonka tehtävänä olisi selvittää epätavanomaisuuksia kaupankäynnin yhteydessä.”
Suomen ja Venäjän taloudellinen yhteistyö tarjoaa Niinistön mielestä paljon mahdollisuuksia.
Tärkeää on yleinen joustavuuden lisääminen. Tämä koskee muun muassa viisumeita.
”Meidän konsulaattimme Pietarissa myöntää vuodessa yli miljoona viisumia. Se on valtava määrä. Nyt tutkitaan esimerkiksi sähköisen käsittelyn mahdollisuutta”, Niinistö kertoo.
”On aika ymmärrettävää, että jos Siperiasta joutuu lähtemään Moskovaan hakemaan viisumia, niin onhan se aika homma. Myös kapasiteettia rajanylitykseen tarvitaan lisää. ”
LAURI KONTRO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
