Kokoomukselle eniten ääniämutta kuntakartta yhä vihreä

Kuntavaaleissa oli kolme suurta puoluetta. Kuvassa kuin ääniosuuskisan palkintopallilla niiden puheenjohtajat: keskellä kokoomuksen Jyrki Katainen vierellään SDP:n Jutta Urpilainen ja keskustan Juha Sipilä. LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkisto

Kaikissa vaaleissa on monta omasta mielestään voittajaa. Kuntavaalissa sopivia mittareita on tavallistakin enemmän.

Eniten ääniä valtakunnassa keräsi kokoomus, 21,9 prosenttia annetuista äänistä. Seuraavina olivat SDP 19,6 ja keskusta 18,7 prosenttia.

Eniten äänosuuttaan edellisiin kuntavaaleihin verrattuna kasvatti perussuomalaiset, 7 prosenttiyksikköä 12,7 prosenttiin.

Mikään muu eduskuntapuolue ei lisännyt ääniosuuttaan. Kolme suurinta puoluetta menetti kuntavaalien ääniosuudestaan puolisentoista prosenttiyksikköä kukin.

Perussuomalaiset yli kaksinkertaistivat äänimääränsä reiluun 300 000:een.

Kokoomuksella oli yli puoli miljoonaa äänestäjää, SDP:llä ja keskustalla vähän alle. Jokainen niistä menetti kuitenkin noin 50 000 ääntä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Kuntavaaleissa ei kuitenkaan kilpailtu ensisijaisesti valtakunnallisesta äänimäärästä, vaan valtuustopaikoista.

Jaossa oli 9 672 valtuustopaikkaa. Niistä keskusta vie 3 078 eli lähes kolmanneksen. Kokoomus ja SDP saavat runsaat 1 700 paikkaa kumpikin.

Perussuomalaiset on ainoa isompi puolue, jolla on ensi vuoden alussa enemmän kunnanvaltuutettuja kuin nyt. 752 lisäpaikkaa nostaa perussuomalaisten valtuutettujen määrän 1 195:een.

Muilla paikkojen määrä vähenee. Se johtuu ennen muuta kuntaliitoksista. Jaossa oli nyt 740 paikkaa vähemmän kuin viime vuonna.

Kun Suomen kartta väritetään kunkin kunnan suurimman puolueen värillä, Suomi oli valtaosin keskustanvihreä myös näissä kuntavaaleissa.

Joko kokoomus tai SDP on suurin puolue lähinnä vähintään isohkoissa kaupungeissa, etenkin Pori–Lappeenranta linjalla ja Helsingistä lähtevän radan varrella. SDP on vahvoilla myös teollisuuspaikkakunnilla.

Vasemmistoliitto on suurin puolue Karkkilassa, Kemissä ja Kolarissa, perussuomalaiset Uuraisilla ja Kihniössä. RKP on suurin puolue ruotsinkielisillä alueilla Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikolla.

Suurin puolue vaihtui runsaassa 30 kunnassa. Keskustalle valloituksia kertyi 12, kokoomukselle 9, SDP:lle 7, perussuomalaisille 2 sekä vasemmistoliitolle ja RKP:lle yksi kummallekin.

Isoista kaupungeista Oulu poikkeaa muista sikäli, että eniten ääniä sai keskusta. Sitä avittivat kuntaliitokset.

Joissakin liitoskunnissa palataan vanhaan. Esimerkiksi Seinäjoella keskustaenemmistöisten kuntien liitos synnytti edellisissä kuntavaaleissa kokoomuslaisen kaupungin neljäksi vuodeksi. Nyt eniten ääniä sai taas keskusta. Mikkelissä ja Savonlinnassa uudet kuntaliitokset nostivat keskustan SDP:n ohi.

RKP puolestaan palaa suurimmaksi Kaskisissa, jossa SDP keräsi eniten ääniä neljä vuotta sitten. HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF