SDP ja kokoomus kinastelivat ruokahävikistä eduskunnassa

Ruuan hävikki nousi eduskunnassa tärkeämmäksi keskustelunaiheeksi kuin maatalouden kannattavuus. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ruokahävikkiä koskevan lain tarve sai tärkeyttään suuremman merkityksen eduskunnan keskustellessa hallituksen ruokapoliittisesta selonteosta keskiviikkona. SDP on aiemmin ehdottanut lakia ruokahävikin pienentämiseksi, kun taas kokoomuksessa katsotaan markkinoiden toiminnan riittävän eikä sääntelyä tarvita.

Tiukimmin asiaan puuttui Maarit Feldt-Ranta (sd.), joka puoluetoveriensa tukemana kyseli kokoomuksen puheenvuoron esittäneeltä Susanna Koskelta, mihin kokoomuksen "vastuuton" näkemys perustuu siitä, ettei ruuan hävittämisen estämiseen tarvita lakia.

Kosken mukaan valistus riittää. "Pakkoa ei tarvita, vaan järkeä ja hyötykäytön lisäämistä, kun yritystoimintaa ruuan kierrättämiseksi voidaan lisätä sääntelyä purkamalla."

Suurin osa hävikistä tulee kotitalouksissa, jonne lakia ei oikein voida ulottaa.

Antero Laukkanen (kd.) paalutti keskustelun selvästi: "Parhaiten hävikki vähenee, kun kukin kaupparyhmä ottaa itse vastuun siitä. S-ryhmä on painanut hävikin alle prosenttiin ja pääkaupungissa ruokaa jaetaan 80 yhdistyksen kautta."

Selonteon esittänyt maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi, että tavoitteena on, että täällä tuotetaan ja syödään kotimaista laadukasta ruokaa.

Maatilojen tuottavuus on noussut, mutta kannattavuus ei. Tuottajien neuvotteluasemaa kaupan ja teollisuuden kanssa tulee parantaa ja myös EU:n apu asiassa hyödyntää.

Maatalouden kehnosta kannattavuudesta ja viljelijän asemasta oltiin kaikkien puolueiden puheenvuoroissa huolissaan. Keinoja tilanteen parantamiseksi etsittiin lähinnä viennin ja markkinoinnin parantamisesta sekä tutkimuksen lisäämisestä.

Timo Kalli (kesk.) muistutti maatalouden kehittämisrahaston tärkeydestä, sen kautta on päästy erikoistumaan ja saatu sukupolvenvaihdoksia eteenpäin. Hän muistutti SDP:n halunneen varjobudjetissaan vähentää rahaston varoja 38 miljoonaa euroa.

Ilmari Nurminen (sd.) vaati reiluutta ruokaketjun neuvotteluihin. Hän muistutti, että viljelijä saa ruisleivän hinnasta vain kaksi prosenttia.

Antibioottien vähäistä käyttöä Suomessa hehkutettiin lähes kaikkien puolueiden puheenvuoroissa. Asiaa pitäisi pystyä jatkossa hyödyntämään ruuan viennissä.

Ruuan markkinointikoulutusta on tulossa ammattikorkeakouluihin, Tiilikainen lupaili.

Vihreiden Johanna Karimäki ehdotti kouluihin kasvisruokapäivää kerran viikossa.

Satu Hassi (vihr.) huomautti, että maatalous on Itämeren ylivoimaisesti pahin saastuttaja Suomessa, mikä jätetään lähes huomiotta selonteossa. Hänen mukaansa Itämeren tilaa pystytään parantamaan selvästi vaihtamalla lautasen eläintuotteita kasviksiin.