Kuluttajan kirjanpito verkkopankin avulla voi kangerrella, vaikka yritysten kirjanpito automatisoitui yli 20 vuotta sitten

Pop-pankin csv-tiedosto aukeaa taulukkolaskentaohjelmaan siististi. Tiedoston tallentaminen on ilmaista, vaikka pankki ei palvelua juuri mainosta. Kuva: Ruutukaappaus

Tietojen siirto verkkopankista omalle tietokoneelle taulukkolaskentaohjelmaan voi olla tarpeen esimerkiksi verovähennysten kirjanpidossa tai muussa oman talouden seurannassa.

MT:n toimitus testasi yleisimmät verkkopankit. Kokemukset ovat kirjavia.

Sähköinen tiliote on useimmissa tapauksissa käyttökelvoton tiedosto, koska sen tiedot rivittyvät taulukko-ohjelmaan sotkuisesti.

Nordea, Danske Bank, Pop-pankki, Säästöpankki ja OP tarjoavat mahdollisuutta tallettaa tilitietoja suoraan taulukkolaskentaan kelpaavana tiedostona.

Yhteensopiva tiedosto ei tarkoita, että aineisto asettuisi sellaisenaan kauniisti riveihin ja sarakkeisiin.

Osassa pankeista tietoa tiedoston latauspalvelun maksullisuudesta on vaikea löytää. Pop-pankin tiedostonlataussivulla ilmoitetaan hinnan näkyvän hinnastossa. Hinnastosta kuitenkin selviää, että lataaminen on ilmaista.

Tietojen kopiointi hiirellä suoraan verkkopankin tapahtumaluettelosta on toinen vaihtoehto, jos tiedoston lataaminen ei onnistu.

Vaatii kuitenkin hieman näppäryyttä ja muokkaamista, jotta tiedot saadaan laskentaan kelpaavaan muotoon.

S-pankki kompastuu tuhatlukujen erottimina esiintyviin tyhjiin kohtiin, jolloin ohjelma ei tulkitse lukua oikein, ellei tietoja osaa liittää ilman muotoilua.

Nordean tilitiedoissa puolestaan menojen miinusmerkki sijaitsee summan perässä, eikä tapahtumia voi kopioida kuin 10 riviä kerrallaan.

Säästöpankin näkymästä kopioiduista tiedoista riesaksi jäävät EUR-merkinnät.

Tietoja kopioitaessa kannattaa myös toimia ajoissa, sillä moni pankki veloittaa erikseen vähänkään vanhempien tietojen hakemisesta.

Esimerkiksi verotusta varten tositteita pitää säilyttää kuusi vuotta verovuoden päättymisestä.

Kuluttajien kirjanpitoon ja taloudenhallintaan liittyvät palvelut eivät ole kiinnostaneet pankkeja aikaisemmin, mutta muutos on käynnissä, sanoo rahoitusalan standardien parissa työskentelevä pankkiammattilainen Harri Rantanen.

”Ala tulee muuttumaan rajusti asiakasystävällisempään suuntaan. Henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyvät palvelut ovat vahvasti tulossa.”

Kehitystä ajaa EU:n maksu­palveludirektiivi PSD2, joka velvoittaa pankit avaamaan tilitiedot asiakkaan luvalla kolmansille osapuolille rajapintojen kautta ensi vuodesta alkaen. Myös pankit voivat toimia toisiinsa nähden kolmansina osapuolina.

Jo nyt tarjolla on pankeista riippumattomia palveluita, joiden avulla pystyy hallinnoimaan esimerkiksi usean eri pankin tileille hajautettua omaisuutta.

Teknisesti kuluttajaystävällinen verkkopankki olisi onnistunut todennäköisesti vuosikymmeniä sitten, sillä yrityspuolella pankkitietojen liittäminen kirjanpitoon on arkipäivää.

Suomalaisten tiliotteiden muotoon on vaikuttanut vahvasti Pauli Vahtera, joka oli kehittämässä kaikkien pankkien yhteistä Tiliote tositteeksi -järjestelmää 1990-luvulla.

Se oli aikanaan hyvin edistyksellinen. Yritysten taloushallinnossa ja pankeissa työtä säästyi huimasti, kun kaikkien pankkien tiliotteet pystyttiin lukemaan yhteismitallisesti suoraan kirjanpitojärjestelmiin.

”En minäkään silloin kuluttajia ajatellut. Sehän olisi mennyt siinä samalla. Pankit oikeastaan söi silloin kädestä, ne tekivät kaiken kiltisti juuri niin kuin sanoin”, Vahtera muistelee.

Vahtera pitää pankkien nykyistä toimintaa rahastuksena. Tietoja pitäisi saada 10 vuoden takaa. Järjestelmissä ne kyllä ovat, mutta hakemisesta joutuu maksamaan.

”Aikanaan sovittiin, että kaikki tapahtumat arkistoidaan. Levytila on sen jälkeen halventunut merkittävästi.”