Maailman johtajat pyrkivät lopettamaan nälänhädän 15 vuodessa
NEW YORK (MT)
Maailman johtajat hyväksyivät perjantaina YK:n huippukokouksessa tavoitteen nälän ja äärimmäisen köyhyyden poistamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Lähes 160 valtionpäämiehen kokoontuminen New Yorkissa päätti pitkän neuvottelurupeaman, jossa valtiot sitoutuivat 17 tavoitteeseen maailman parantamiseksi.
Tavoitteita pidetään kunnianhimoisina. Karkeiden arvioiden mukaan niiden toteuttaminen maksaisi vuosittain 2–3 biljoonaa dollaria. Vuonna 2000 hyväksyttyjen vuosituhattavoitteiden toteutuminen on kuitenkin lisännyt uskoa onnistumisen mahdollisuuksiin.
”Todellinen testi on käytännön toimeenpano. Toimia tarvitaan kaikilta ja kaikille”, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi.
Kokouksen avauspuheen pitänyt paavi Franciscus vetosi maailman johtajiin rauhan ja ympäristönsuojelun puolesta.
”Ympäristökriisi voi uhata koko ihmiskunnan olemassaoloa. Luonnon väärinkäyttö alkaa siitä, kun emme ajattele mitään muuta kuin itseämme.”
17 kehitystavoitteen alla on 169 alatavoitetta, jotka käsittävät suunnilleen kaikki maailman ongelmat koulutuksesta terveydenhuoltoon ja sukupuolten tasa-arvosta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Aikaisemmasta poiketen tavoitteet eivät koske pelkästään kehitysmaita vaan myös rikkaita valtioita.
Suomella on eniten tehtävää esimerkiksi perheväkivallan lopettamisessa ja talouden ekologisessa kestävyydessä.
Rahoituksessa lasketaan nyt entistä enemmän yksityisen sektorin varaan. Jo yli puolet maailman suorista sijoituksista tehdään kehitysmaihin.
Virallinen kehitysavun osuus on vain noin viidennes kaikesta kehitysrahoituksesta. Köyhimmissä maissa perinteisellä kehitysavulla on kuitenkin isompi merkitys.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti Suomen puheenvuorossa sukupuolten tasa-arvon merkitystä kehitystavoitteiden saavuttamisessa.
”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pitää puolta maailman väestöstä pois johtopaikoilta tai alisteisessa asemassa.”
Presidentti vaati myös kunnianhimoista sopimusta Pariisin ilmastokokouksesta. Hän näkee ilmastokysymyksissä yhtymäkohtia myös nykyiseen pakolaiskriisiin.
”Yksi asia arabikevään taustalla olivat huonot viljasadot. Sillä on merkitystä rauhan kannalta, jos ruoka alkaa loppua.”
Maatalous on avainasemassa köyhyyden poistamisessa, koska yli 70 prosenttia maailman köyhimmistä ihmisistä on viljelijöitä.
”Ennen kehityspolitiikassa ajateltiin, että maatalous on auringonlaskun ala. Nyt ymmärretään, että vauras ja toimiva yhteiskunta on mahdollista rakentaa myös maataloussektorin varaan”, YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtaja Helen Clark sanoo. Esimerkkinä tästä Uuden-Seelannin entinen pääministeri pitää kotimaataan.
Yksi tärkeimmistä keinoista parantaa maatalouden tuottavuutta kehitysmaissa on Clarkin mukaan naisviljelijöiden aseman ja koulutuksen parantaminen.
”Naisviljelijät eivät esimerkiksi saa avata pankkitiliä tai ostaa maata monessa paikassa, mikä heikentää tuottavuutta.”
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
