E-luku rajoittaa rakentamista
Heinäkuun alusta uudisrakennuksille on joutunut laskemaan E-luvun, joka määrittää talotyypin mukaisen energiankulutuksen ylärajan.
Tavoitteena on kannustaa rakentajia valitsemaan kaukolämpö tai jokin uusiutuva energiamuoto.
E-luvun selvittämiseksi tarvitsee tietää energiankulutus ja -muoto. Kulutus ilmaistaan kilowattitunteina rakennusneliötä kohti.
Energiamuodoilla on erityinen kerroin, joka vaikuttaa lopputulokseen.
Jos rakennuksessa esimerkiksi kuluu energiaa 100 kilowattituntia neliötä kohti, sähkölämmityksen kertoimella 1,7 E-luvuksi muodostuu 170. Uusiutuvia polttoaineita, kuten pellettejä käytettäessä kerroin on 0,5 ja E-luvuksi jää 50.
Lämmityksen lisäksi myös valaistuksen, sähkölaitteiden ja veden lämmityksen vaatima energia lasketaan kokonaiskulutukseen.
Pientalossa E-luvun arvo riippuu pinta-alasta.
Esimerkiksi alle 120 neliömetrin talossa maksimi on 204 kilowattituntia neliölle, mutta yli 600 neliön talossa vain 130 kilowattituntia.
Alle 50 neliömetrin rakennuksia uusi määräys ei koske.
Energiatehokkuuden vaatimukset kiristyivät samassa yhteydessä noin 20 prosentilla. Ainakin Lahdessa tämä johti alkukesästä rakennuslupien hamstraamiseen kustannusten nousun pelossa (Etelä-Suomen Sanomat 3.9.).
Rakennusneuvos Pekka Kynnös pitää energiamääräysten täyttämistä haasteellisena.
”Rakenteiden puolesta rajoihin päästään. Logistiikka elementtitehtaan ja rakennustyömaan välillä tosin kärsii, kun joudutaan kuljettamaan entistä vahvempia ja raskaampia elementtejä.”
Kynnös ei ole aivan tyytyväinen määräysten kiristämisen nopeaan tahtiin.
”Vähän on sellainen olo, että ollaan pikkuisen ajastamme edellä. Emme esimerkiksi tarkkaan tiedä, miten yläpohja käyttäytyy pidemmällä aikavälillä, kun sinne laitetaan 500–600 milliä eristeitä.”
Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on tuonut rakennuksiin uutta tekniikkaa, jonka hyödyllisyyttä on joissakin mielipiteissä epäilty. Esimerkiksi laitteiden elinkaarta on arveltu lyhyeksi.
Kynnös toimii omaa nimeään kantavan rakennustoimiston hallituksen puheenjohtajana. Hänen yrityksensä rakentamissa kerrostaloissa huoltokirjaan sisältyy vaatimus ilmastointijärjestelmän keskitetystä huollosta kaksi kertaa vuodessa.
”Ilmastointilaitteiden elinkaari riippuu käyttäjästä. Huolto on ensiarvoisen tärkeää.”
”Ei meidän ilmastossamme saa rakentaa huonosti”, toteaa rakennusarkkitehti Helvi Miettinen Siilin Ra-toimistosta.
”Tiiviyden on oltava kohdallaan ja olipa käytetty tekniikka mikä tahansa, kokonaisuus ratkaisee.”
Hänen mukaansa uudet määräykset vaikuttavat suunnittelutyöhön ratkaisevasti.
Esimerkkinä hänkin mainitsee yläpohjan eristyksen.
Suuret eristepaksuudet vaativat entistä enemmän palovillaa savuhormin ympärille. Lisäksi rakennekokonaisuus täytyy miettiä tarkasti paloturvalliseksi.
Miettinen ei ole täysin tyytyväinen kiristysten tahtiin.
”Tuntuu vähän kohtuuttomalta. En tiedä, miten pitkälle tässä ollaan vielä menossa.”
Pienten hirsitalojen E-luku on muita taloja 25 kilowattituntia suurempi neliötä kohti.
Kynnös ja Miettinen kommentoivat hirsirakenteisen talon löyhempiä energiatehokkuusvaatimuksia lähes samoin sanoin: täysin oikein.
Molemmat arvioivat, että hirsirakentaminen loppuisi, jos hirreltä vaadittaisiin sama tehokkuus kuin muilta materiaaleilta.
”Puu on vallan verraton materiaali. Itse olen asunut vanhassa hirsitalossa, joka on kesällä mukavan viileä ja talvella lämmin”, Kynnös kertoo.
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
