Alhainen syntyvyys romahduttaa oppilasmäärät – ministeri Hanna Kosonen: "Koulutuksen järjestämiseen on olemassa monia tapoja"

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) suosittaa urheiluseuroja lopettamaan kaikki sisäpelit. Kuva: Sanne Katainen

Opetusministeri Li Andersson (vas.) otti maanantaina Iltalehdessä kantaa peruskoulujen määrään. Hänen mukaansa syntyvyyden laskun vuoksi Suomen jokaiseen kuntaan ei välttämättä jää peruskoulua. Asiaa tullaan tarkastelemaan tulevassa koulutuspoliittisessa selonteossa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) muistuttaa, että koulutuksen takaaminen lapsille on kuntien velvollisuus.

"Kouluverkostosta päättäminen kuuluu kunnallisille päättäjille, eli se on kunnallisen itsehallinnon piirissä."

Kuntia ei saa kuitenkaan jättää yksin ratkaisemaan kysymystä, vaan aiheesta tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, Kosonen linjaa.

"Koulutuksen järjestämiseen on olemassa monia tapoja, jo tällä hetkellä on eri kunnissa erilaisia malleja. Toivon että koulutuksen kentällä ja kunnissa kyetään luovuuteen ja rohkeuteen laadukkaiden koulutuspalvelujen järjestämiseksi lähipalveluna."

Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Mikko Kärnä ottivat aiheeseen kantaa tiedotteessaan.

"Periaatteen on edelleen oltava, että kunnat päättävät itsenäisesti omasta kouluverkostostaan."

Kalmari ja Kärnä painottavat, ettei valtion tule millään tasolla päättää koulujen yhdistämisestä tai lakkauttamisesta, eikä sillä tule olla rahoitusruuvia tällä asialla painostamiseen. Heidän mielestään opetusministeri Anderssonin lausunto lisää tarpeettomasti epävarmuutta pienissä kunnissa.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuurijohtaja Terhi Päivärinta muistuttaa, että monet kunnat järjestävät perusopetusta jo nyt yhdessä naapurikuntien kanssa.

"Kunnilla on velvollisuus järjestää perusopetusta, mutta se voi järjestää sen yhteistyössä muun kunnan kanssa. Erityisesti monet yläkoulut tarjoavat jo nyt opetusta eri kuntien oppilaille."

Kosonen listaa esimerkkeinä ainakin Kaavin kunnan, jonka oppilaat käyvät yläkoulun Tuusniemellä tai Juankoskella.

"Uudellamaalla sijaitsevan Pukkilan nuoret ovat jo pitkään käyneet yläkoulun Askolassa", Kosonen sanoo.

"Yksi mielenkiintoinen malli on viime vaalikaudella käynnistynyt Kannuksen kunnassa sijaitsevan Eskolan kylän ja Uudellamaalla sijaitsevan Lapinjärven kunnan kokeilu, jossa Kannuksen kaupunki antoi Lapinjärvelle mahdollisuuden järjestää opetusta kuntansa alueella."

Suomessa on 14 kuntaa, joissa syntyi viime vuonna korkeintaan viisi lasta. Kunnat ovat pieniä: niissä asuu yhteensä 12 186 asukasta. Syntyvyys on koko Suomessa romahtanut kymmenessä vuodessa neljänneksen.

Päivärinnan mukaan laskevan syntyvyyden myötä on keskusteltava siitä, onko kaikilla kunnilla samat velvollisuudet perusopetuksen järjestämisessä.

"Jos esimerkiksi kunnan oppilasmäärä on hyvin pieni, voidaan perusopetuksen järjestämisvelvoite kokea haastavaksi. Silloin perusopetuksen järjestäisi varmaankin alueen toinen kunta. Järjestämisvastuuta ei mielestäni voi siirtää maakunnalle enkä usko, että valtio haluaa sitä vastuulleen."

"Vaikka velvoitetta ei enää olisi, niin pitäisi samassa yhteydessä pohtia myös sitä, että saako kunta siinä tapauksessa niin halutessaan järjestää opetusta."

Päivärinnan mukaan lainsäädäntöä on tarkasteltava eri opetusmuotojen, kuten esimerkiksi etäopetuksen osalta syntyvyyden laskiessa. Ministeri Kosonen on samaa mieltä.

"Perustuslaki lähtee siitä, että kaikille lapsille taataan sivistykselliset oikeudet. Niiden pitää toteutua lapsen asuinpaikasta riippumatta. Kuntien pitää löytää tavat järjestää lasten koulutus niin, että perheet voivat vapaasti valita asuinpaikkansa", hän painottaa.

"Samalla pitää huolehtia, että pienten koululaisten koulumatkat eivät veny liian pitkiksi. Tässä esimerkiksi uusi teknologia ja kiertävät koulut voivat tarjota ratkaisuja. Koulutyön ohessa lapsille pitää mahdollistaa sosiaalinen ryhmäytyminen. Myös uutta teknologiaa hyödyntäessä tästä on pidettävä kiinni."

Perusopetuslaki määrittelee, että alakoululaisen päivittäinen, edestakainen koulumatka odotuksineen saa olla korkeintaan 2,5 tuntia. Yläkoululaiselle aikaraja on kolme tuntia.

"Laki asettaa rajoitukset erilaisille ratkaisuille", Päivärinta muistuttaa.

Samaan aikaan kun syntyvyys on laskenut, on myös suomalaisten menestys kansainvälisessä oppimista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa heikentynyt. Suomalaisten on kuitenkin pystyttävä korottamaan koulutustasoaan, jos haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa työpaikoista.

Opetusministeri Andersson vaatii Iltalehdessä, että varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksista säästyvät rahat käytetään valtionosuuksien korottamiseen. Hänen mukaansa opetuksen laatua ja esimerkiksi erityisopetuksen saatavuutta on parannettava.

Ministeri Kosonen pitää korkeakoulutuksen pullonkaulana yliopistoja.

"Ensimmäistä kertaa hakevat pääsevät harvoin haluamalleen alalle. Tätä sumaa on pyritty purkamaan monin eri tavoin, muun muassa kiintiöillä ensikertalaisille ja uudistamalla pääsykoejärjestelmää."

"Korkeakoulupaikat ovat usein hyvin kilpailtuja. On pohdittava nuorten kannalta, takaako vain pakollisen oppimäärän tarjoava lukio riittävät lähtökohdat opiskelijoilleen suosituimmille korkeakoulualoille hakemiseen. Suuremmat lukiot kilpailevat erilaisilla syventävillä ja valinnaisilla kursseilla. Pienet lukiot voivat laajentaa tarjontaansa esimerkiksi digitaalisia menetelmiä hyödyntäen tai yhteistyöllä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa."

Lue lisää:

Suomessa on nyt vain yhdeksän kuntaa, joissa syntyvät vauvat riittävät ylläpitämään väkilukua – ne sijaitsevat maaseudulla