Näin USA:n iskut Venezuelaan etenivät – Venezuelan hallinnon jatko näyttää epäselvältä

Yhdysvaltain iskujen kohteiden joukossa oli myös esimerkiksi Caracasista pohjoiseen sijaitseva La Guairan alue, jossa on tärkeä satama ja lentokenttä. LEHTIKUVA/AFP.  

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto iski Venezuelaan lauantain vastaisena yönä paikallista aikaa ja otti kiinni presidentti Nicolas Maduron ja tämän puolison Cilia Floresin, jotka vietiin maasta.

Miten historiallinen hyökkäys eteni, ja mitä Venezuelan presidenttiparin kaappaamisesta seuraa? Tämä tapahtumien kulusta toistaiseksi tiedetään.

Ensimmäiset Yhdysvaltain hyökkäyksen aiheuttamat räjähdykset kuultiin Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa lauantain vastaisena yönä noin kahdelta paikallista aikaa.

Räjähdykset jatkuivat toista tuntia, ja niihin liittyi havaintoja sekä hävittäjistä että helikoptereista. Paikalta julkaistiin runsaasti asukkaiden kuvaamia videoita ja kuvia yötaivaalla lentäneistä helikoptereista sekä ohjusiskuista ja savupatsaista.

Alkuun oli epäselvää, mitä tarkalleen oli tapahtunut, mutta syyttävä sormi osoitti heti Yhdysvaltoihin, joka oli lisännyt jo kuukausien ajan painostustaan Maduron hallintoa kohtaan ja kasvattanut sotilaallista läsnäoloaan Karibianmerellä.

Yhdysvaltalaismedia vahvisti nopeasti omista hallintolähteistään, että iskuista oli määrännyt presidentti Donald Trumpin hallinto, ja pian Trump itse vahvisti asian Truth Social -alustallaan.

Trump myös pudotti uutispommin, että Yhdysvallat oli kaapannut iskussa Venezuelan presidentin vaimoineen.

Yhdysvaltalaiskenraali Dan Caine sanoi, että operaation tarkoituksena oli ainoastaan Maduron vangitseminen ja että Caracasiin hävittäjillä tehtyjen ilmaiskujen tarkoituksena oli turvata kiinniotossa käytettyjen helikoptereiden pääsy kohteeseen.

Cainen mukaan operaatioon osallistui yhteensä yli 150 ilma-alusta.

Iskuja tehtiin muun muassa eteläisen Caracasin merkittävään Fuerte Tiunan sotilastukikohtaan, jossa sijaitsevat puolustusministeriön tilat.

Kohteiden joukossa oli myös La Carlotan lentotukikohta Caracasista itään sekä Caracasista pohjoiseen sijaitseva La Guairan alue, jossa on tärkeä satama ja lentokenttä.

Venezuela syyttää Yhdysvaltoja myös siviilien asuinalueille tehdyistä ohjus- ja raketti-iskuista.

New York Timesille puhuneen venezuelalaisen viranomaislähteen mukaan ainakin 40 ihmisen arvioidaan kuolleen lauantain iskuissa. Uhrien joukossa kerrotaan olleen sekä sotilaita että siviilejä.

Ainakin yhden siviiliuhrin kerrotaan kuolleen asuinrakennukseen osuneessa iskussa Catia La Marin alueella, joka sijaitsee länteen Caracasin lentoasemasta. Ilmaiskun sanotaan osuneen kolmikerroksiseen asuinrakennukseen, jonka ulkoseinä romahti. Iskussa kuoli lähteen mukaan 80-vuotias nainen ja haavoittui yksi ihminen.

Yhdysvaltalaiskanava Fox Newsin haastattelussa presidentti Trump kertoi, että iskussa ei kuollut yhdysvaltalaisjoukkoja, mutta jotkut sotilaat haavoittuivat.

Kenraali Cainen mukaan yksi yhdysvaltalaishelikoptereista otti osumaa, mutta kopteri saatiin lennettyä takaisin.

Yhdysvaltain operaatio näyttää tällä erää tuoneen päätökseensä Nicolas Maduron 12 vuotta jatkuneen autoritaarisen valtakauden Venezuelan johdossa.

Trump julkaisi Truth Social -alustallaan valokuvan kiinni otetusta Madurosta, joka oli käsiraudoissa ja silmät sidottuna Yhdysvaltain sota-aluksella Karibianmerellä.

Maduro ja hänen vaimonsa Cilia Flores kuljetettiin ripeästi New Yorkiin, jossa heitä vastaan on määrä käydä oikeutta huumeisiin ja terrorismiin liittyvistä syytteistä. Maduro saapui Yhdysvaltoihin lauantai-iltana paikallista aikaa, jolloin hänen nähtiin poistuvan lentokoneesta lentotukikohdassa New Yorkin osavaltiossa.

Matka jatkui helikopterilla New Yorkin Manhattanille. Yhdysvaltalaismedian mukaan Maduroa oltiin viemässä ensin Yhdysvaltain huumepoliisi DEA:n virastolle ja sen jälkeen Brooklynissä sijaitsevaan tutkintavankilaan.

Yhdysvallat syyttää Maduroa ja tämän puolisoa muun muassa huumeterrorismista. Heidät on määrä saattaa New Yorkissa oikeuden eteen toistaiseksi täsmentämättömänä ajankohtana.

Toistaiseksi on epäselvää, miten Venezuelan hallinnon jatkuvuuden käy. Maan korkein oikeus on määrännyt varapresidentti Delcy Rodriguezin maan väliaikaiseksi johtajaksi.

Oikeus ei kuitenkaan julistanut Maduroa pysyvästi estyneeksi hoitamaan virkaansa, mikä olisi tarkoittanut uusia vaaleja 30 päivän kuluessa.

Trump on sanonut Yhdysvaltain johtavan Venezuelaa, kunnes turvallinen vallanvaihto maassa on mahdollinen. Trumpin mukaan tämä voisi tarkoittaa jopa yhdysvaltalaisjoukkoja Venezuelassa.

Trump väitti Rodriguezin olevan yhteistyöhaluinen. Toisaalta Rodriguez itse esiintyi julkisuudessa Yhdysvaltoja uhmaten ja sanoi Maduron olevan edelleen Venezuelan ainoa presidentti.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan Rodriguez itse on tällä hetkellä Venäjällä.

Venezuelan oppositiojohtaja Maria Corina Machado sanoi Maduron kaappaamisen jälkeen, että vuoden 2024 presidentinvaalien todellisena voittajana yleisesti pidetyn Edmundo Gonzalez Urrutian pitäisi heti nousta presidentiksi.

Lähteenä myös AFP.