Uusi puheenjohtaja Löfgren: ”Akava ei jää sivusta seuraamaan palkansaajien ostovoiman hiipumista”

Akavan johdossa aloittanut Maria Löfgren korostaa yhteistyötä ammattiliitoissa ja keskusjärjestöissä: ”On tärkeää, että palkansaajat ymmärtävät keskinäisen yhteistyön tärkeyden. Se ei ole keneltään pois.” Kuva: Sanne Katainen

”Kesällä sovittu kunta-alan palkkaohjelma korotuksineen ei tunnu paljon miltään, kun lukuja vertaa nykyiseen inflaatiovauhtiin”, vertaa Akavan puheenjohtajana runsaat kolme viikkoa sitten aloittanut Maria Löfgren.

Tilastokeskus raportoi lokakuun inflaation olleen 8,3 prosenttia vuositasolla. Akavakaan ei aio jäädä sivusta katsomaan, kun palkansaajien ostovoima hiipuu:

”Se, että keskusjärjestö ei istu palkkaneuvotteluissa, ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi olla tuppisuuna näiden palkkojen kehittymisen suhteen.”

”Väen vängällä Akava ei minun aikanani pyri neuvotteluihin palkkapöytiin tai koordinoimaan akavalaisten järjestöjen neuvotteluja. Meidän pitää olla tukena, tuottaa tilastodataa ja tuottaa esimerkiksi lainsäädännön kautta sellaisia muutoksia, joilla saataisiin vakautettua työmarkkinatoimintaa”, Löfgren kuvaa Akavan roolia jatkossa.

Akava tuottaa järjestöön kuuluville liitoilleen tietoa ja analyysiä työmarkkinoista keskusjärjestön yhteydessä ja rahoittamana toimivassa ajatus- ja tutkimusyksikössään, Akava Worksissa. Akava Works seuraa työmarkkinoita ja palkkakehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Akava Worksin viimeisin julkaisu julkaistiin joulukuun alussa. Vahvan työllisyyskehityksen varjoon on jäänyt se, että lyhytaikainen työttömyys on kääntynyt nousuun: 3–6 kuukauden työttömyysjaksoja on jo selvästi enemmän kuin vuosi sitten.

Löfgren seuraa korkeasti koulutettujen palkansaajajärjestön Akavan johdossa puheenjohtajana eläkkeelle siirtynyttä Sture Fjäderiä (2011—2022). Hän on ensimmäinen nainen Akavan puheenjohtajana.

Löfgrenin kausi on tavanomaista lyhyempi, sillä aiempi puheenjohtaja Fjäder jätti paikkansa kesken kauden.

”Omalta osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että keskusjärjestöjen yhteistyö kehittyy ja järjestäytymisaste kasvaa. Se on kaikkien yhteinen tavoite”, Löfgren viittaa palkansaajakeskusjärjestöjen STTK:n ja SAK:n suuntaan.

Löfgren työskenteli Akavan palveluksessa jo ennen siirtymistään julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon toiminnanjohtajaksi vuonna 2017.

”On tärkeää, että palkansaajat ymmärtävät keskinäisen yhteistyön tärkeyden. Se ei ole keneltään pois.”

Akavalaisuuteen liittyy myös jäsenten koulutuksellinen identiteetti.

Akavassa hän aikoo erityisesti panostaa eritoten nuorten järjestäytymiseen ja koko koulutusjärjestelmään.

”Olen erittäin huolissani siitä, että jo toisen asteen opinnoista alkaen oppilaat kokevat liiallista kuormitusta. Ja sitten, kun tämä porukka siirtyy työelämään, paine ei helpotu. Lapset ja nuoret on tavoitettava ajoissa”, Löfgren viittaa mielenterveyden ongelmiin.

”Meillä on ohjelmasuunnitelmia.”

Keskusjärjestö haluaa kuulla nuoria: miten se pystyisi tulevaisuudessa vaikuttamaan parempaan työelämään.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa aiempaa kiinteämpää yhteistyötä akavalaisten alojen opiskelijoiden kanssa. Myös yli 55-vuotiaiden haluttavuuteen työmarkkinoilla Akavakin pyrkii vaikuttamaan.

Koko koulutusjärjestelmään tulee saada nimenomaan rahoituksellista vakautta, ettei tule enää yhtään koulutusleikkausta. Hän perää yli hallituskausien ulottuvaa tiekarttaa, jossa Suomi jatkossakin panostaa koulutukseen.

Akavalaisilla aloilla tehtävät ovat vaativia ja vaativat korkeakoulutusta.

Palkkaliukumat ylöspäin yleisistä korotuksista ovat koskeneet lähinnä yksityisellä sektorilla työskenteleviä akavalaisia. Julkinen sektori on jäänyt palkoissa jälkeen vuosikymmenen, ja sitä kunta-alan viisivuotinen palkkojen kehitysohjelma nyt kuroo jatkossa umpeen.

”Tehtävänämme on pitää yllä akavalaisen työn arvostusta.”

Löfgren työskenteli ennen Akava-pestiään Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon toiminnanjohtajana. Hän toimi Jukon pääneuvottelijana, kun kunta-alalle solmittiin viime kesäkuussa kolmivuotinen palkkaratkaisu viiden vuoden palkkaohjelmineen.

Kesäkuussa syntyneen sopimuksen allekirjoittivat Ammattiliitto JHL, Jyty, Juko ja Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantaja KT.

Kunta-alan kolmivuotinen palkkasopimus takaa työntekijöille 2022–2024 yleisen linjan mukaiset tai vähintään 1,9 prosentin sopimuskorotukset. Päälle tuleva erillinen palkkarakenteita uudistava viisivuotinen kehittämisohjelma nostaa kunta-alan palkkojen yleisen linjan mukaista sopimuskorotusta keskimäärin noin prosentilla vuosittain.

Viimeiset prosentit tämän päälle tulevat vientialojen palkkaratkaisusta, jos ne ylittävät tuon 1,9 prosentin tason.

Kunta-alan kytky vientialojen palkkoihin on herättänyt närää niin työantajapuolella kuin ammattiliitoissa.

Ammattiliittojen kolme keskusjärjestöä Akava, toimihenkilöiden STTK ja työntekijäliittojen SAK tunnustelivat yhdistymistä vuonna 2015. Se olisi toteutuessaan tarkoittanut palkansaajajärjestöjen neuvotteluvoiman ja vaikutusvallan kasvattamista. Akava irtautui ensimmäisenä hankkeesta, eikä fuusio toteutunut.

Palataanko tähän?

”Väkisin ei pidä yhteen sovittaa, yksi juridinen yhteisö ei ole itseisarvo. Rakenteista riippumatta yhteistyö ja mahdolliset yhteiset projektit eivät edellytä fuusiota.”