Paperiliiton Vanhala esittää keskusjärjestöjen neuvotteluja: ”Nyt työmarkkinoiden rakenne täysin väärä, kaikki kaatuu yhden liiton niskaan”
Työnantajat ehdottavat Suomeenkin Ruotsin mukaista numerotonta mallia, jossa palkoista ei sovita työehtosopimuksissa. Työtekijät eivät tätä hyväksy.
Yleinen palkkalinja on Suomessa määräytynyt teknologia-alan neuvotteluissa, jossa metalliyritykset ovat suuressa osassa. Kuva: Sanne KatainenTyömarkkinoiden rakenne vääristyi pahasti, kun kunta-alalle sovittiin viiden vuoden ajan vientialan päälle tulevasta palkkaprosentista, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala moittii.
Koko neuvottelujärjestelmä näyttää kaatuvan yhden liiton eli Teollisuusliiton niskaan. ”En epäile, ettei siellä osattaisi neuvotella, mutta eihän koko maa voi olla yhdestä liitosta ja sen ratkaisuista riippuvainen.”
Kunta-ala sai kolmeksi vuodeksi kahden prosentin yleiskorotuksen vuodessa ja lisäksi viiden vuoden aikana yhden prosentin yli yleisen linjan. Yleinen linja on muodostunut käytännössä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksesta.
Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super sekoittavat pakkaa vielä neuvottelemalla omaa ratkaisuaan ensi talvena eduskuntavaalien alla.
”Nyt tarvittaisiin johtajuutta ja tilanteen rauhoittamista. Parasta olisi, että keskusjärjestöt neuvottelisivat siitä, miten neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin. Nykyisellään tämä ei toimi”, Vanhala toteaa. Keskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Kunta-alan työnantajat KT ja työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava.
Vanhala ei halua nimittää neuvotteluja tupoksi eli tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi, koska EK ei tuposta enää neuvottele. ”Eihän tässä kaikkea tarvitsisi neuvottelupöytään pistää, mutta varmasti keskusjärjestöillä olisi paljon annettavaa, että nykyisestä tilanteesta päästäisiin eteenpäin.”
Valtio voisi olla mukana esimerkiksi veroratkaisuilla jossakin vaiheessa. Ensi syksyksi veronalennuksesta ei ole Vanhalan mielestä kuitenkaan apua. ”Jostain valtionkin on rahaa saatava.”
”Ehkä veronalennus olisi voinut auttaa ennen kunta-alan ratkaisuja, mutta ei enää.”
Kannatustaan nostanut kokoomus on esittänyt miljardin euron ansiotuloveroalennusta, joka lisäisi kotitalouksien käteen jäävää tuloa ja vähentäisi painetta teollisuuden kilpailukykyä haittaviin suuriin palkankorotuksiin.
Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on väläytellyt tuloveronalennuksia. Samoin SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kannatti keskiviikon A-studiossa verotuksen keventämistä matalapalkkaisille.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi MT:lle viime viikolla, että kunta-alan korotukset nostavat ”valtavasti painetta” syksyn palkkaratkaisujen tekoon.
”Olemme vientivetoinen maa. Palkankorotukset todennäköisesti heikentävät kilpailukykyämme.”
”Kansantalouden pitäminen kunnossa edellyttäisi jatkossa kilpailukykysopimusta (kiky). Toinen vaihtoehto on, että tiputetaan roimasti elintasoa.”
Julkisen sektorin suuret palkankorotukset heikentävät myös valtion taloutta.
”Kun työmarkkinoiden kehitystä sivusta on seurannut, tulee pakosta mieleen, että johtaako tätä kukaan?” Lintilä pohti.
Vanhala on tässä asiassa samaa mieltä Lintilän kanssa, johtajuus työmarkkinoilta puuttuu.
”Tässä on keskusjärjestöille tuhannen taalan paikka ottaa homma haltuun”, Vanhala toteaa.
”Sen sijaan kiky-sopimus sattuu tähän tilanteeseen perin huonosti. Keppiä ei tähän tarvita”, Vanhala sanoo.
Kunta-alan ratkaisu on poikinut työmarkkinoilla useita kannanottoja. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ehdottaa, ettei palkoista sovittaisi Ruotsin mallin mukaisesti työehtosopimuksessa lainkaan. Kyse olisi numerottomista työehtosopimuksista.
Palkoista sovittaisiin yrityksissä ja työpaikoilla.
Vientialat eivät siten sopisi syksyllä työehtosopimuksissaan palkankorotuksista, jolloin yleistä linjaa ei syntyisi.
Ehdotuksen tekee tärkeäksi se, että Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientialan työnantajajärjestö.
Vanhalan mielestä tämä ehdotus on huonosti harkittu. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ehdotus merkitsisi nollalinjaa teollisuuteen.
Numerottomat sopimukset ovat mahdollistaneet vientivetoisen mallin Ruotsissa ja kilpailukykyisen palkkatason julkisen sektorin osaaville työntekijöille, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Penna Urrila toteaa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on ehdottanut, ettei työehtosopimuksia enää tehtäisi tai ainakin palkat pitäisi jättää niistä pois.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
