Teollisuusliiton Riku Aalto: ”Kunta-alan palkat eivät ole meidän vastuulla”
Talvitaantuma uhkaa, mutta puheenjohtaja Riku Aalto arvioi 200 000 jäsenen Teollisuusliitolla olevan hyvät edellytykset kunnon palkankorotuksiin.
MT haastatteli Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon viime torstaina, juuri ennen palkkaneuvotteluihin lähtöä Etelärantaan. Kuva: Sanne KatainenTyömarkkinoiden päänavaaja Teollisuusliitto irtisanoi palkkasopimukset päättymään marraskuun lopussa.
200 000 jäsenen vientiliitto on syksyn palkkaneuvotteluissa ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa julkinen sektori ja kunta-ala ovat antaneet pohjan ja korotusprosentit, joita teknologiasektorin neuvottelutuloksen päälle ladottaisiin.
”Kun alla ovat kuntapuolen ja sairaanhoitajien tekemät sopimukset ja kun kuuntelee muun muassa Tehyltä tullutta argumentaatiota, korotukset ovat olleet ihan hyviä. Totta kai ne ohjaavat meidän tavoiteasetantaa”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi MT:lle torstaina juuri ennen palkkaneuvotteluun lähtöä.
Vientiliittojen palkankorotusten kytkennän julkiseen sektoriin tekee vaikeaksi sekin, että teknologiasektorin sopimus viime kädessä säätelee myös julkisen sektorin palkanmaksukykyä.
”Se ei ole meidän vastuulla. Me emme ole näitä sopimuksia toisiinsa kytkeneet. Meiltä ei ole etu- tai jälkikäteen kysytty yhtään mitään. Olemme saaneet lukea lehdistä tehdyt ratkaisut.”
”Näin ollen me neuvottelemme omien jäsenten ja omien toimialojen edellytysten pohjalta”, Riku Aalto painottaa.
Sopimusta ei syntynyt, viestittivät Teollisuusliiton puheenjohtaja Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi viime perjantaina.
Takana oli kaksi viimeistä neuvottelupäivää, joiden aikana oli mahdollisuus sopia seuraavan vuoden palkoista.
Painetta pannussa ei ollut riittävästi. Vielä.
Esimerkiksi sairaanhoitajille sovituista palkankorotuksista voi laskea yhteen noin viiden prosentin vuosikorotuksen. Korotusvaateista Aalto ei tarkempia numeroita antanut, kuten ei julkisesti palkkaneuvotteluissa ole tapanakaan.
Aalto arvioi, ettei työnantajalla ole kiirettä tehdä työehtosopimusta.
”He haluavat ottaa aikaa marraskuun loppuun. Kuukauden lisää nähdäkseen, mihin maailman kehitys menee. Arvioni on, ettei maailma tästä kuukaudessa paljon mihinkään muutu.”
”Edelleen elokuussa yritysten tilauskirjat olivat vahvat. Odotusarvo on se, että yritykset tekevät tänä vuonna erittäin hyvät tulokset.”
Jos tulosta ei synny marraskuun loppuunkaan mennessä, edessä on sopimukseton tila ilman työrauhavelvoitetta.
Työtaistelut ovat mahdollisia niin teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa kuin muillakin aloilla, joilla työehtosopimukset ovat katkolla.
Riku Aallon mukaan sopimusratkaisu on ensisijainen tavoite. ”Mutta ei hinnalla millä tahansa. Tavoitteena on saada hyvät palkankorotukset meidän jäsenillemme. Vallitsevissa olosuhteissa niihin on myös edellytykset.”
Inflaatio kiihtyi syyskuussa 8,1 prosenttiin. Hintojen nousu ajaa korkoja korkeammalle – samoin palkkavaatimuksia syksyn neuvotteluissa.
Onko pelkoa palkkainflaatiosta ja kilpailukyvyn romahtamisesta?
Työllisyystilanne on vahva. Teollisuusliiton jäsenistä työttömänä on vain neljä prosenttia, kun tilastoista poistaa työttömyyseläkeputkessa olevat työnhakijat.
Kilpailijamaista Saksassa metallialalla solmittu sopimus tuo siellä vuositasolla 4,3 prosentin korotuksen palkkoihin. Muualla Keski-Euroopassa korotukset ovat olleet 4–8 prosenttia, Aalto vertasi.
”Edelleen elokuussa yritysten tilauskirjat olivat vahvat. Odotusarvo on se, että yritykset tekevät tänä vuonna erittäin hyvät tulokset.”
Kun Teollisuusliitto sopi viime tammikuussa kahden prosentin palkankorotuksista, ei ollut tietoa siitä, että korotus ei säilyttäisikään ostovoimaa. Palkansaajien reaaliansiot supistuivat heinä–syyskuussa Tilastokeskuksen mukaan 4,8 prosenttia.
Aikaa ratkaisujen löytymiselle on vielä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
