Vakaville asioille pitää nauraa
Mika Eirtovaaralla on tuhansien keikkojen kokemus yleisön hauskuuttamisesta. Suomalaiset nauravat samoille asioille kuin muutkin länsimaalaiset. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoStand up -koomikko Mika Eirtovaara ei ymmärrä, miksei vakaville asioille saisi nauraa.
”Niille nimenomaan pitää nauraa. Se on terapiaa. Nauru on tapa käsitellä asioita. Niin monesta asiasta muodostuu turhaan tabuja.”
Eirtovaaran mielestä mistä tahansa voi heittää huumoria, jos löytää sopivan näkökulman.
Eirtovaara tituleeraa olevansa vanhakantainen viihdyttäjä. Hän ei halua provosoida tai shokeerata ihmisiä. Useimmiten vitsit kohdistuvatkin omaan nilkkaan tai ihmistyyppeihin.
Lavalla on nähty vantaalainen, räkivä ja v**tua viljelevä teini, josta kasvaa kenties samaan tyyliin käyttäytyvä mummo: ”V**tu Bingo!” Salillinen ihmisiä nauraa räkättää, kun Eirtovaara pääsee vauhtiin.
Stand upissa tunnelma ja esiintyjän elehdintä ovat kaikki kaikessa. Eirtovaara onkin mestari muuntelemaan ääntään ja hyppelehtimään lavalla. Joskus hyväntahtoisen herjan kohteeksi joutuvat myös eturivissä istuvat.
Liki viidentoista keikkavuoden ja peräti 3 000 keikan kokemuksella Eirtovaara on oikea mies arvioimaan, mikä suomalaisia naurattaa. Periaatteessa mikä vain. Naurua syntyy niin eläinten käyttäytymisestä, erilaisista maailmankatsomuksista kuin eri kulttuureistakin. Tamperelaiset nauravat turkulaisille, suomalaiset ruotsalaisille ja niin edespäin.
Alueellisiakin eroja on, mutta saman show’n voi hyvin heittää niin Helsingissä kuin Kajaanissakin. Ainoastaan poliittinen huumori ei Suomessa juuri kuki. Eirtovaara ei tiedä, mistä se johtuu.
”Ehkä puoluepolitiikkaa ei seurata niin paljon. Jenkeissä on helpompaa, kun on vain kaksi isoa puoluetta.”
Toki kaikkien huulilla pyörivät yhteiskunnalliset asiat ovat esitysten vakiomateriaalia. Purevia teemoja lähimenneisyydestä ovat esimerkiksi alkoholiin tai homojen oikeuksiin kohdistuvat lait.
Eirtovaara on hauskuuttanut myös murre-eroilla. Mehukkaimpina hän mainitsee Turun ja Savon murteet sekä Helsingin slangin. Tulevalla kiertueella hän arvelee kuitenkin jättävänsä murteet rauhaan.
Sen sijaan vitsiä vääntyy perhe-elämästä ja isyydestä, sillä Eirtovaaralla on kaksivuotias lapsi. Lisäksi niskassa painaa neljänkympin kriisi.
Vakioteema on myös sosiaalinen media ja sen valta ihmisiin. Pyörällä kaatuessa ainoa ajatus ilmalennon aikana saattaa olla ”mitä mä laitan tästä Facebookiin?”
Luvassa on myös huumoria eläinten tekemisistä, sillä Eirtovaara liikkuu paljon luonnossa.
Eirtovaara kiinnostui stand upista 80-luvulla nähtyään Eddie Murphy lavalla -elokuvan. Silloin komiikan laji ei ollut edes rantautunut Suomeen.
”Nykyään stand upista on jopa ylitarjontaa.”
Eirtovaara tekee paljon muutakin kuin vääntelehtii yksin lavalla. Hän näyttelee ja ohjaa. Syksyn mittaan teattereissa pyörii kolme hänen ohjaamaansa huumoripläjäystä: Klassikot lavalla Tampereen teatterissa, Kristian Turun Linnateatterissa ja Ihan kusessa Tampereen Työväenteatterissa.
Eirtovaaran oma syksy on pyhitetty kiertueelle, joka tuo naurua pimeyden keskelle yli 30 paikkakunnalla.
Lopuksi lavakoomikolle on esitettävä vakiokysymys: Mitä, jos kukaan ei naura?
”Kokemus tuo varmuutta. Riski siihen, ettei kukaan naura, pienenee kokemuksen myötä”, Eirtovaara pohtii.
Totuuden nimissä hän ei muista yhtäkään esitystä, jossa kukaan ei olisi nauranut.
KATJA LAMMINEN
Nauru pitkästä ilosta -kiertue
26.9.–13.12. Paikkakunnat ja ajat ovat nettisivulla
www.mikaeirtovaara.com.
Alueellisia
eroja on,
mutta saman show’n voi hyvin heittää niin
Helsingissä kuin Kajaanissakin.
Poliittinen huumori ei Suomessa juuri kuki.
Yksi vakio-
teema on
sosiaalinen media.
Pyörällä kaatuessa ainoa ajatus saattaa olla ”mitä mä laitan tästä Facebookiin?”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
