
Pätkiikö netti junassa? Niin käy muuallakin Euroopassa – vain yhdessä maassa yhteys toimii kuin kotona
Junan metallinen runko eristää signaalit kuin hissi – tai mikroaaltouuni.Eurooppalaisten junien langattomat yhteydet kärsivät hitaudesta ja katvealueista, ilmenee Politicon selvityksestä. Ongelmien syyt ovat tuttuja myös suomalaisille junamatkustajille.
Politicon mukaan esimerkiksi Ranskan junayhtiö SNCF varoittaa matkustajia jo lipunoston yhteydessä, ettei Wi-Fi:n laatu vastaa kotiyhteyttä, ja suosittelee videoiden katselun välttämistä. Belgialainen SNCB on luopunut kokonaan wifi-yhteyksien rakentamisesta kustannusten ja kattavuusongelmien vuoksi.
Yksittäisistä maista Sveitsi on selvä ykkönen: sen junissa tarjotun netin nopeus on Suomeen verrattuna viisi- tai jopa kymmenkertainen mittauksesta riippuen. Vertailun ainoana maana Sveitsin junanetin keskiarvo ylitti 25 megabitin sekuntinopeuden, jota voidaan pitää luotettavan internetin perustasona kotonakin.
Myös Ranska ja Saksa ovat Suomea edellä junanetin vauhdilla mitattuna. Vertailun perää – Suomenkin takana – pitävät Itävalta, Espanja ja Alankomaat.
Huonojen yhteyksien taustalla ovat junien suuri nopeus, signaalia heikentävät runkorakenteet, radanvarren puutteellinen tukiasemaverkko, kasvillisuus sekä tunnelit.
Nopeasti liikkuvassa junassa yhteydet ovat kovilla: 200 kilometrin tuntivauhdissa mobiililaite vaihtaa tukiasemaa jopa minuutin välein, mikä voi häiritä yhteyden vakautta.
Mobiiliverkko ei muutenkaan ole junassa vahvimmillaan. Metallia sisältävät runko ja ikkunat luovat signaaleja torjuvan tilan. Ilmiö tunnetaan fysiikassa nimellä Faradayn häkki. Saman ilmiön takia puhelut eivät kuulu hississä ja keittiön mikroaaltouuni pitää säteilyn sisällään.
Uusi verkkoteknologia ei juuri helpota tilannetta, sillä erityisesti 5G-signaalia häiritsevät radanvarsien kasvillisuus ja junan runkorakenteet. Myös ikkunoiden pinnoitteet rajoittavat signaalin sisäänpääsyä.
Vanhemman teknologian 4G-yhteys kulkee esteiden hieman läpi paremmin, mutta siirtää dataa hitaammin.
Suomessa VR kertoo, että enimmällä osalla rataosuuksista junan wifi-yhteys tarjoaa yli viiden megabitin sekuntinopeuden, mikä riittää nettiselailuun ja sähköpostin käyttöön. Sveitsiin verrattuna keskinopeutta on viidesosa.
Ratkaisuyrityksiä on monenlaisia: Ikkunoista poistetaan pinnoitteita ja joissakin maissa haetaan apua Ukrainan sodastakin tutuista Elon Muskin Starlink-satelliittiyhteyksistä. Asiantuntijoiden mukaan satelliitti voi täydentää verkkoa, mutta se ei yksin ratkaise ongelmia.
Myös VR on kertonut aloittavansa junien ikkunoiden laseroinnin, joka poistaa signaaleja estävän pinnoitteen ja parantaa matkustajien oman mobiilidatan kuuluvuutta. Toimenpide ei vaikuta junan wifi-verkkoon, mutta sen odotetaan tuovan selkeää parannusta puhelimen käytössä.
Uusia radanvarren tukiasemia tuskin pystytetään julkisin varoin. Teleoperaattoreille työ ei ole taloudellisesti houkutteleva. Kuva: Kari SalonenVR sekä liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin myöntävät, ettei suomalaistenkaan junien verkkoyhteyksiä voida ratkaista pelkällä kaluston päivityksellä.
Suurimmat ongelmat ovat tukiasemaverkon aukoissa. Teleoperaattoreilla ei ole kaupallista motivaatiota rakentaa mastoja radanvarren harvaan asutuille osuuksille.
VR on ehdottanut mastojen rakentamiseen julkista rahoitusta, mutta hankkeita sellaiseen ei ole. Keväällä keskeytettiin noin 4,7 miljoonan euron valtiontukiohjelma katvealueiden kokeilulliseen kattamiseen. Syynä olivat yleinen taloustilanne ja resurssien puute.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) totesi, ettei suurikaan tuki olisi ratkaissut ongelmaa ja että vastuu on ensisijaisesti VR:llä, mikäli se haluaa yhteyksien parantuvan asiakkailleen.
Politicon ja kotimaisen uutisoinnin perusteella Suomen VR:n yhteydet sijoittuvat Euroopan keskikastiin: ei sen huonompia kuin monella muullakaan maalla, mutta selvästi huipusta jäljessä.
Ongelman ydin on sama kaikkialla, eikä selvää parannusta ole lähiaikoina luvassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







