Rauman satamajohtaja tyrmistyi ely-keskuksen päätöksestä: "Olisi turhauttavaa jättää näitä luotoja lintureservaatiksi"

Kuvan pieni saari keskellä on Vähä Järviluoto ja etäämpänä on jo pengerrettynä Järviluoto. Satama on suunnitellut yhdistävänsä luodot pengertiellä satamaan ja telakka-alueeseen. Kuva: Hannu Vallas

Rauman Sataman yli 10 vuotta valmistelema hanke laajentaa satamaa sen ja Rauman telakan välittömässä läheisyydessä oleville luodoille näyttää keskeytyvän ainakin toistaiseksi.

"Meitä harmittaa ja hämmästyttää semminkin, kun pitkällä aikavälillä tässä on aika iso taloudellinen intressi. Etteikö lintuja voisi häätää, kun suotuisia ympäristöjä on vaikka kuinka monta (muuallakin)", hämmästelee Rauman Sataman satamajohtaja Hannu Asumalahti Maaseudun Tulevaisuudelle.

Varsinais-Suomen ely-keskus kielsi keskiviikkona 11. joulukuuta tekemällään päätöksellä Rauman Satamaa jatkamasta pengertien rakentamista ja sataman laajentamista.

Ely-keskus perustelee uhkasakkolailla tehostamaa päätöstään luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä, jotka suojelevat sataman lähiluodoille muuttaneita ja pesiviä merimetsoja ja harmaahaikaroita.

Sataman laajennushanke oli suunniteltu aloitettavaksi pengertiellä Meriteollisuuspuiston telakan ja Vähä- sekä Iso Järviluodon välille vuosina 2020–2021.

Asumalahden mukaan satamalla on korkeimman hallinto-oikeuden myöntämä luparatkaisu, ja nyt luonnonsuojelulain ja EU:n lintudirektiivin voimalla Varsinais-Suomen ely-keskus kieltää rakentamisen.

"Raumalla on tehty yli kymmenen vuotta töitä selvityksineen ja kaavoituspäätöksineen, joissa Iso ja Vähä Järviluoto ovat sataman laajennusalueet. Asemakaavoitus on parhaillaan menossa ja olemme edenneet johdonmukaisesti", satamajohtaja kertoo. Kyseiset luodot sijaitsevat 350 metrin päässä Rauman nykyisestä satama-altaasta.

Pengertien lupa on vuosille 2020–2021, sen jälkeen lupa raukeaa.

Asumalahti on pettynyt Varsinais-Suomen ely-keskuksen ratkaisuun ja pitää päätöstä kohtuuttomana.

Rauman satama ja Varsinais-Suomen ely-keskus olivat käyneet pitkään kirjeenvaihtoa hankkeen lupaprosessista, mutta se ei ollut johtanut mihinkään. Satama halusi jonkin päätöksen asian pallottelulle.

Rauman kaupungilla ja sen satamalla on nyt kuukausi aikaa valittaa päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Päätös on vasta tullut, eivät kaupungin virkamiehet ja päättäjät ole vielä ehtineet siihen ja mahdolliseen valitukseen perehtyä.

"Olisi turhauttavaa jättää näitä luotoja lintureservaatiksi", Asumalahti ynnää sataman suunnitelmia ja taloudellisia intressejä.

Hän pohtii sitäkin mahdollisuutta että vuoden tai parin vuoden kuluttua koko merimetsokolonnaa tai harmaahaikaroita ei luodoilla enää olisi. Yht'äkkiä merimetsot luodoille myös jostain pölähtivät, ilmeisen häädettyinä jostain muualta.

Sataman laajennusta on suunniteltu mahdollisia uusia toimintoja ja toimijoita varten, jotka tarvitsevat laituritilaa. Eräänä sellaisena Asumalahti nimeää mahdollisen nesteytetyn LNG-maakaasuterminaalin.

Rauman Satama tutki aikoinaan laajennusta neljään mahdolliseen kohteeseen. Nyt nämä kohteet saatetaan kaivaa uudestaan esille.

Muut Itämeren maat tulkitsevat samaista EU:n lintudirektiiviä toisin. Direktiivin suojelema merimetso on yleistynyt koko Itämeren alueella. Muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja itsehallinnollisella Ahvenanmaalla viranomaiset sallivat linnun suojametsästyksen esimerkiksi kalakannoille, ammattikalastukselle ja kalanviljelylle aiheuttaman taloudellisen haitan vuoksi.

Myös satamajohtaja Asumalahti nostaa esiin sen, miten käytännönläheisesti lintudirektiiviä eri puolilla tulkitaan.

Korjattu kuvatekstiä 13.12. kello 14:50. Kuvan saarten nimet olivat päinvastoin: pieni saari keskellä on Vähä Järviluoto ja pengerretty on Järviluoto.

Lue lisää:

Estääkö merimetso miljarditilaukset Rauman telakalta ja satamasta? "Käsittämätöntä, että jotkin linnut ja ely-keskus voivat ottaa alueen haltuun, muut väistyköön"