Pienet einesvalmistajat hyötyisivät alkuperämerkinnästä
Hallitusohjelmaan kirjattu ruuan tärkeimpien raaka-aineiden alkuperämaan merkitseminen etenee eduskuntakäsittelyyn. Kun alkuperän ilmoittamisesta on säädetty laki, voidaan rikkeistä rankaista. Nyt voi vain paheksua.
Kuva: Lauri SalminenNykyisin einesruokaan voi sekoittaa raaka-aineita vaikka kuinka monesta maasta, eikä kuluttajalla ole mahdollisuutta selvittää niiden alkuperää. Tähän halutaan muutos, sillä yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen elintarvikelain muutoksesta.
”Elintarvikkeen keskeisien raaka-aineiden alkuperämaa on ilmoitettava pakkauksessa”, tiivistää keskustan kansanedustaja Anne Kalmari lain sisällön.
Merkinnöistä hyötyisivät pienet elintarviketehtaat. Niillä valmistusmäärät ovat niin pienet, että raaka-aineet voivat tulla vain yhdeltä toimittajalta ja yhdestä erästä.
Suurilla yrityksillä tuotannon virtaan täytyy laittaa raaka-aineita useasta lähteestä, jolloin merkitseminen monimutkaistuu. Saman tuotteen pakkausmerkintöjä voi joutua muuttamaan useinkin.
”Ensin suuret yritykset olivat tätä vastaan, mutta nyt ovat kääntyneet hyväksymään merkinnät.”
Asia on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta se ei ole Kalmarin mukaan edennyt mitenkään.
”Ilman eduskunnan painostusta tämä ei etene. Edustajat yli puoluerajojen ovat allekirjoittaneet aloitteen, joten se saa kunnon käsittelyn ja asiantuntijalausunnot eduskunnassa”, Kalmari sanoo.
Laki tarvitaan, koska ilman sitä ei rikkeistä voi rankaista. Siksi esimerkiksi vapaaehtoinen merkintä ei ole riittävä tae alkuperästä.
Kalmari ei tarkasti ota kantaa siihen, miten paljon raaka-ainetta pitää olla, jotta se on yksi pääraaka-aineista.
”Se voisi olla esimerkiksi muutama prosentti. Kuitenkin useampi kuin 2–3 pääraaka-ainetta merkittäisiin. Muuten esimerkiksi liharuokiin jää raaka-aineita, joita ei haluta julkisuuteen”, Kalmari linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
