Miljardi-investoinnit kaivoksiin voivat luoda satoja uusia työpaikkoja Suomeen

Suomi hyötyy kansainvälistenkin yhtiöiden investoinneista, sillä työpaikat ja suuri osa veroista ja investointirahoista jää Suomeen. 

Kaivosalalla menee taas lujaa vuosikausien taantuman jälkeen, kun ala alkaa päästä eroon Talvivaara-neuroosista sekä kehnoista maailmanmarkkinahinnoista.

Suomessa viidellä kaivoksella on parhaillaan käynnissä investoinnit, joiden kokonaismäärä nousee 700 miljoonaan euroon lähivuosina. Lisäksi lähiaikoina voi toteutua puolen miljardin lisäinvestoinnit.

Myös malmin etsintä on kovassa vauhdissa. Kalliota porattiin viime vuonna 60 miljoonan euron edestä ja tänä vuonna kierrokset kiihtyvät.

Teknologiateollisuuden johtaja Pekka Suomela arvioi, että sähköauton nopean kansainvälisen kasvun vuoksi akuissa tarvittavien mineraalien kysyntä kasvaa rajusti.

”Akkumarkkinoilla on nyt käynnissä todellinen hypetys. Esimerkiksi kobolttikaivoksia suunnitellaan joka paikkaan, missä sitä vähänkin on saatavissa.”

Tärkeimmät akkujen tarvitsemat metallit ovat litium, koboltti ja nikkeli, joita kaikkia löytyy myös Suomesta.

Malmien suurin ostaja on Kiina, joka on myös maailman ­suurin malmien ja metallien ­tuottaja.

Useimmat Suomessa kaivoksia pyörittävät yhtiöt ovat ulkomaalaisia, eli mahdolliset voitot menevät pääosin ulkomaisille omistajille. Toisaalta suurin hyöty jää Suomeen, kun työpaikat ja suuri osa veroista ja investointirahoista jää Suomeen.

Suomalaisia omistajiakin on, Outokumpu Kemissä ja valtion pääosin omistama Terrafame Sotkamossa. Kotimainen Tapojärvi suunnittelee rauta-kupari-kultakaivosta Kolariin ja FinnCobalt kobolttikaivosta Outokumpuun.

Maailmalla Suomea pidetään ehkä jopa lupaavimpana maana kaivoksille. Ongelmia on kuitenkin rahoituksen saannissa. Talvivaaran jäljiltä kaivosten vastustus ympäristösyistä on myös vahvaa.

FinnCobalt ei löytänyt rahoitusta Suomesta viime vuoden aikana, mutta Kanadasta sitä löytyi nopeasti, FinnCobaltin johtaja Markus Ekberg kertoo.

Rahoitusta on hänen mukaansa vaikea löytää Suomesta hyvillekään hankkeille. Kanadassa 80 prosenttia sijoittajista luottaa kaivosalaan.

Suurimpia syitä rahoituksen löytämisen vaikeuteen on Talvivaaran huono maine. Lisäksi Suomessa halutaan voittoja usein nopeammin kuin kaivoksista on saatavissa.

FinnCobalt on tehnyt kanadalaisen Explorex-yhtiön kanssa aiesopimuksen 2–3 miljoonan euron kehitysrahoituksesta. Itse kaivoshankkeen kustannusarvio on 50–100 miljoonaa euroa.

Outokummun Hautalammen vanhalla kaivosalueella on tarkoitus louhia ja rikastaa kobolttia, nikkeliä ja kuparia. Kobolttia tarvitaan litium-akkujen katodeihin, Ekberg kertoo.

”Alueen malmi ei ole hirveän rikasta, mutta investointi on helppo tehdä vanhalle kaivosalueelle eikä ympäristöongelmia pitäisi tulla”, Ekberg kertoo.

Kaivos ja muu tuotanto työllistäisi 150 henkilöä, ja malmintuotanto nousisi 350 000 tonniin vuodessa.

Tavoite on aloittaa louhinta ja rikasteen tuotanto vuonna 2020.

Keliber suunnittelee litiumkaivosta Kaustisen Syväjärvelle, rikastamoa läheiselle Kalavedelle ja kemikaalitehdasta Kokkolaan. Investoinnin koko on 200 miljoonaa euroa. Louhoksesta louhitaan spodumeenipeg­matiittimalmia enintään 540 000 tonnia vuodessa. Kokkolassa malmista valmistetaan akkulaatuista litiumkarbonaattia.

Ympäristölupahakemukset jätetään kesän 2018 aikana.

Keliber on pääosin suomalaisinstituutioiden omistama, mutta suurin omistaja 22 prosentin osuudella on norjalainen Nordic Mining.

Outokummun Kemin kromikaivoksen laajennus on suurin nyt jo päätetyistä tai käynnissä olevista investoinneista. Siihen investoidaan 250 miljoonaa euroa.

Kemin kaivosta syvennetään noin kilometriin saakka. Investoinnilla Outokumpu varmistaa kromin saatavuuden Tornion ferrokromitehtaalle vuosikymmeniksi.

Rakennusaikana työllisyysvaikutus on 300 henkilötyövuotta.

Kemin Elijärven kromiesiintymä löydettiin vuonna 1959 ja tuotanto Kemissä ja Torniossa käynnistyi vuonna 1968.

Kultaa Kittilän Suurikuusikon tunneleista kaivava kanadalainen Agnico-Eagle investoi nostojärjestelmään ja rikastamoon 160 miljoonaa euroa. Kaivokseen rakennetaan yli kilometrin syvä kaivoskuilu ja rikastamon kapasiteettia laajennetaan nykyisestä 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin vuodessa. Kullantuotanto lisääntyy 1 400–2 000 kiloa vuodessa.

Hanke työllistää rakennusvaiheessa 900 henkilötyövuoden edestä ja pysyviä työpaikkoja syntyy kymmeniä.

Kaivoksen nykyiset malmivarat ovat 116 000 kiloa kultaa ja kaivos jatkaa toimintaansa ainakin vuoteen 2034 saakka.

Ruotsalainen Boliden laajentaa Sodankylän Kevitsan kupari-nikkeliavolouhoksen murskaamoa 80 miljoonan euron investoinnilla vuosina 2018–2019. Yhtiö investoi myös Harjavallan kuparikatoditehtaaseen 45 miljoonaa euroa.

Sotkamo Silver investoi hopeakaivokseen 50 miljoonaa euroa. Tuotanto alkaisi 2019. Kaivos on ainoa uusi nyt rakenteilla oleva kaivos.

Kolariin Hannukaisen kylään suunnitteilla olevaa 300 miljoonan euron kaivosta vastustetaan kiivaasti Ylläksen alueen matkailupiireissä, mutta kuntalaiset ovat hankkeelle myötämielisiä. Suoria työpaikkoja kuntaan tulisi 300 ja rakennusaikana 400–600. Kaivos hakee ympäristölupaa ja kaavoitus on menossa.

Mineraalikaivoksista Suomessa suurin on Yaran Siilinjärven fosforiavolouhos ja tehdas. Yhtiö kertoi toukokuussa aikovansa selvittää louhoksen laajentamista etelään Laukansaloon, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa vuoden 2035 jälkeen, jonne nykyiset malmivarat riittävät.

Siilinjärven toimipaikka työllistää suoraan 390 henkilöä ja välillisesti jopa 1 600 henkilöä.

Lue myös: Terrafame selviytyy kuiville – myös kirjaimellisesti