Työmarkkinoiden uusi normaali — lakko syrjään käräjäoikeuden miljoonan uhkasakon voimalla

Työmarkkinapäättäjät sidosryhmineen kokoontuivat viikolla Teollisuusliiton Eloriiheen. Puheenjohtaja Riku Aalto avasi tilaisuuden Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Kimmo Lundén

Onko tämä työmarkkinoiden uusi normaali?

Työmarkkinoilla on umpisolmu. Lakkosumaa pukkaa. Valtakunnansovittelijalle on jono.

Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat vetäneet vaatimuksineen ja kolmella työtaistelulla uhkaamalla suurimman huomion työmarkkinakentällä.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara yrittää saada lakot peruuntumaan hoitajaliittojen ja kuntatyönantajia edustavan KT:n välisellä sopimuksella.

Aikaa on vähän. Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sairaaloiden teho-osastoja ja Pohjois-Pohjanmaan kotihoitoa uhkaa hoitajien lakot ensi maanantaina ja tiistaina. Helsingin käräjäoikeus kielsi väliaikaisella päätöksellä ja miljoonan euron uhkasakolla hoitajaliittoja aloittamasta lakkoa.

Sairaanhoitopiirit veivät poikkeuksellisesti kiistan käräjäoikeuteen turvatakseen potilaiden turvallisuuden.

Maan hallitus rajoittaa potilastusrvallisuuslailla hoitajaliittojen lakko-oikeutta. Eduskunnan toiseen käsittelyyn lakiesitys ennättänee maanantaiksi. Valiokuntakäsittelyt asiantuntijakuulemisineen käydään torstaina ja perjantaina.

”Pakkotyölaki” hajoittaa myös hallituspuolueiden kantoja, kun vasemmistoliitto pyrkii saamaan lakiesitykseen vielä muutoksia siten, että lakko-oikeutta rajoitettaisiin vain kriittiseen suojelutyöhön.

Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen liittyi säestämään vassareita: Hän syyttää kärjistymisen juurisyynä aikaisempien hallitusten huonoja päätöksiä: “Tehohoitoresurssit on supistettu kuoliaaksi.”

Kuolemaa ja ihmishenkiä työmarkkinapuheeseen ei tätä ennen olekaan nostettu.

Kiireettömiä leikkauksia on lakonuhkien, hoitajapulan ja koronankin vuoksi jouduttu siirtämään. Arkistokuva on kaihileikkauksesta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kuva: Pasi Leino

Voiko hallitus hajota, mikäli vasemmistoliitolle ei kelpaa enemmistön kanta? Tuskin.

Hoitajaliitot, Kuntatyönantajat ja sovittelija tavoittelevat sopua vielä viikonlopun aikana. Painetta pannussa riittää, kuten tuttu sanonta työmarkkinaneuvotteluista kuuluu.

Lakko-oikeuteen puuttuminen on kuuma peruna koko palkansaajaliikkeelle. Määräaikaisenakaan rajoitukset eivät jää vain yhdelle alalle tai koskemaan akuuttia selkkausta.

Useat SAK:laiset ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimustensa toisen vuoden palkankorotuksista syksyn 2022 aikana.

Neuvottelujen avaajana useimmiten toimivan Teollisuusliiton teknologiateollisuuden palkankorotukset vuodelle 2023 on määrä neuvotella syyskuun loppuun mennessä.

Myös STTK-lainen Meijerialan ammattilaiset odottaa, että Teollisuusliitto ja Pro saavat teknologiateollisuuden tessit kiinni. 1 +1 vuoden sopimuksessa jälkimmäisen vuoden palkankorotus seuraa teknologiateollisuuden sopimusta.

SEL ja Elintarviketeollisuusliitto neuvottelevat kokonaan uuden työehtosopimuksen, kun nykyinen päättyy tammikuun lopussa.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat tavanneet toisensa jo useampaan kertaan, mutta korotusprosenteista ei olla edes keskusteltu. Ensi maanantaina on seuraava kohtaaminen – kohteliaisuuksineen, turhautumisineen.

Teollisuusliitto ei katsellut hyvällä, kun kunta-alan sovittelulautakunta kesäkuussa sitoi teollisuuden sopimukset pohjaksi kunta-alan noin 300 000 työntekijän palkankorotuksille.

Ensimmäisen kerran Teollisuusliitto on tilanteessa, jossa muut tahot ovat sille antaneet korotusprosentit, palkoista, joiden mukaan pitäisi sopia. Mallille ei hurrattu työnantajapuolellakaan.

Hoitajaliitoille Tehylle ja Superille ei riittänyt se, mikä muulle kunta-alalle toi 1,9 prosentin vuosikorotuksen päälle palkkaohjelman kautta 1,1 prosenttia vuodessa. Tämän päälle tulee vientialoille parhaillaan neuvoteltava palkankorotus. Yhteenlaskulla tästä kertyy noin viiden prosentin vuosikorotus palkkoihin.

Inflaatio kiihtyy kuluvan vuoden, kuluttajien ostovoimaa leikkaantuu energian ja ruuan hinnan noustessa. Valtion ensi vuoden budjetti tukee osaltaan ostovoimaa.

Yritysten tukevat tilauskirjat, vahva työllisyystilanne ja noin 130 000 avointa työpaikkaa puhuvat palkkasovun puolesta.

Jos vientiliitot jäävät neuvottelemaan koko sopimuksensa uusiksi, silloin tammikuussa kerääntyvää tes-sopimussumaa on vaikeampi purkaa.

Työmarkkinakentällä on myös ainakin yksi optimisti: kunta-alan sovittelulautakunnan puheenjohtajana pitkän työrauhan kunta--alalle — pois lukien Tehy ja Super — neuvotellut Elina Pylkkänen luottaa, että sovittu palkaohjelma tuo kuuden vuoden työrauhan kunta-alan työntekijöille: kolmen vuoden jälkeen kunta-ala tarttuu vielä optiokauteen.