Ääri-ilmiöihin syytä alkaa varautua: "Monet eivät osaa olettaa, että he jäisivät oman onnensa nojaan"
Varautumisvelvollisuus on monille vieras tai unohtunut. Joka kodissa tulisi selvitä kolme vuorokautta ilman sähköä, lämpöä ja vettä.
Jos elokuun 2017 Kiira-rajuilma olisi ollut vielä voimakkaampi ja osunut lauantain sijaan arki-iltaan, sen vaikutukset olisivat olleet pääkaupunkiseudulla erittäin huomattavat. Kuva: Marko KämäräinenIhmisten olisi hyvä opetella lukemaan myös pidempiä sääennusteita, miksei myös viikkoennusteita, eikä vain kurkkia kännykästä lähituntien säätä, Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow sanoo.
Kiire ja luottamus siihen, että sähkö, tietoyhteydet ja muut yhteiskunnan palvelut toimivat koko ajan, leimaa ajattelua varsinkin kaupungeissa.
Maaseudulla sään vaikutus arkeen on konkreettisempi. Ilmaston lämmetessä yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy koko yhteiskunnassa.
”Jos ennusteessa on kolmen päivän päästä riski myrskystä, olisi hyvä suunnitella asiat sen mukaan”, Gregow sanoo.
Hän huomauttaa, että jos elokuun 2017 Kiira-rajuilma olisi ollut vielä voimakkaampi ja osunut lauantain sijaan arki-iltaan, sen vaikutukset olisivat olleet pääkaupunkiseudulla erittäin huomattavat.
Gregow epäilee, että monelta on nykymaailmassa unohtunut kansalaisten oma varautumisvelvollisuus: kolme vuorokautta pitäisi selvitä ilman sähköä, lämpöä ja vettä.
”Monet eivät osaa olettaa, että he jäisivät oman onnensa nojaan. Kuitenkin olisi tärkeä asennoitua niin, ettei kaikki suju eikä aina voi lähteä liikkeelle kiireen kanssa viime hetkellä.”
Tapojen muutos on luonnollisesti koko yhteiskunnan asia. Työpaikoilla on hyvä varautua voimakkaisiin sääilmiöihin esimerkiksi sallimalla etätyö.
”Muissa maissa on jo keskeytetty koulunkäyntiä, meillä ei. Ymmärrettäisiinkö me sellaista edes harkita?” Gregow kysyy.
Laajemmin katsoen kysymys on turvallisuudesta. Liikenteen vähentyminen helpottaisi vaikeassa säätilanteessa esimerkiksi pelastus- ja terveysammattilaisten työmäärää.
Nuori sukupolvi on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Heidän on tärkeä oppia ajattelemaan arjessaan pitkäjänteisemmin voimakkaiden säätilanteisen varalta.
Varautuminen on paitsi arjen sujumisen turvallisuustekijä, myös kustannusten hallintaa.
”On paljon kustannustehokkaampaa varautua kuin antaa riskin toteutua.”
Uutista on korjattu 21.10. kello 15:35: 72 tunnin varautumisaika on kansainvälinen, viranomaisten ja avustusjärjestöjen tunnistama varautumissuositus. Sitä ei ole kuitenkaan kirjattu laissa velvoitteeksi.
Katso ohjeita poikkeustilanteiden varautumiseen: 72.tuntia.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
