Pankkiautomaatti puuttuu yli kymmenestä kunnasta
Luhangan osuuspankki lakkautti kirkonkylän konttorinsa, jonka seinässä mainoskirjaimet ovat vielä paikallaan. Pääkonttori jatkaa Tammijärventien varressa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLuhanka ( MT)
Keskisuomalainen Luhanka on yksi paikkakunnista, jossa ei ole pankkiautomaattia. Lähin automaatti sijaitsee liki 40 kilometrin päässä Joutsassa.
Luhangan osuuspankki on esittänyt pankkiautomaatin saamista. Asiakkaat ja tapahtumat eivät kuitenkaan riitä.
”Käyttökertoja pitäisi olla yli 8 000 kuukaudessa. Meillä määrä täyttyy vain kesäisin”, Luhangan osuuspankin palvelupäällikkö Marja Paakkinen sanoo.
Vuodenvaihteessa osuuspankki lakkautti Luhangan kirkonkylän konttorinsa. Pääkonttori jatkaa Tammijärventien varressa.
Kesällä pankki kyyditsee keskustassa asuvia asiakkaitaan kerran viikossa Tammijärvelle. Talvisin asiakkaat reissaavat kymmenen kilometrin asiointimatkan koululaisbussilla.
Pankinjohtaja Tuomas Puttonen pitää kahden konttorin ylläpitämistä liian kalliina pienessä pitäjässä. Neuvontaa luvataan aukiolojen ulkopuolellakin.
Suomesta on Ylen selvityksen mukaan kadonnut sata pankkikonttoria puolessatoista vuodessa.
Liikepankit Nordea ja Danske Bank etunenässä vetäytyvät kasvukeskuksiin.
Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssialan keskusliitosta arvioi, että määrällisesti pankkikonttoreita on lopetettu yhtä paljon maaseudulta ja kaupungeista.
”Maaseudulla ainoan pankin lähtö on tietysti eri juttu kuin kaupungeissa, jossa on laaja pankkiverkosto”, Kivisaari myöntää.
Koko maassa käteistä saa enää alle tuhannesta pankkikonttorista. Konttoreita on yhteensä 1 500. Pankkiautomaattien määrä näyttää vakiintuneen 1 600:n tietämiin.
”Sähköiset palvelut vievät konttoreiden tarvetta”, Kivisaari selittää.
Suomen Pankissa seurataan huolestuneena, miten kansalaisten oikeus pankkipalveluihin toteutuu.
Pankit siirtävät palveluja itsepalveluksi nettiin.
”Viidesosa kansalaisista käyttää vain käteistä rahaa”, johtava neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista sanoo.
Käteistä rahaa käyttävät yleensä suuria ikäluokkia iäkkäämmät henkilöt.
Myös yrittäjät tarvitsevat käteistä. Lapset saavat viikkorahansa seteleinä.
”Käteisen rahan saatavuus kuuluu olennaisena osana hyvin toimivaan rahoitusjärjestelmään”, Takala sanoo.
Ylijohtaja Päivi Hentunen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta pitää käteistä rahaa tärkeänä. Sen käyttömahdollisuus pitää säilyttää sähköisten palvelujen rinnalla.
”Moni haluaa maksaa pienet maksunsa käteisellä.”
Palvelujohtaja Harri Pennanen Automatia Pankkipalvelut -yhtiöstä myöntää, ettei kaikilla pienillä paikkakunnilla ole käteisautomaatteja. Lukuja hän ei halua eritellä.
Automatia on pankkien yhteinen yhtiö käteisautomaattien ylläpitäjänä. Suomessa ei ole määräystä, että kaikissa kunnissa pitää olla kaikki palvelut.
”Käyttäjätarve ratkaisee”, Pennanen perustelee.
Raha-automaatteja Automatia sijoittaa seuduille, missä on riittävästi taloudellista toimintaa ja missä ihmiset liikkuvat. Pohjoisessa hiihtokeskukset esimerkiksi ovat niitä.
Hentusen mukaan Automatia näyttää unohtaneen lupauksensa, ettei se poista automaattia mikäli lähin käteisen nostomahdollisuus on yli 20 kilometrin päässä.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
