Louis Vuitton ja Katri Niskanen hankkivat poronnahkansa Kruunupyystä
Carita Pöntiö kertoo, että porotalouden sivusektorilla toimivan tehtaan nahkoista 55 prosenttia lähtee vientiin. ”Raaka-aineen hinta varmasti nousee syksyllä.” Aki Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoKRUUNUPYY (MT)
Perinteikkäällä Ahlskogin nahkatehtaalla Kruunupyyssä pidetään peukut tiukasti pystyssä.
Toimitusjohtaja Carita Pöntiö toivoo, että tehtaalle riittää porontaljoja enemmän kuin tänä vuonna. Kesäkuussa loppuneella tilikaudella tehdas teki 30 000 nahkaa. ”Olisimme halunneet tehdä 45 000–50 000, mutta emme saaneet raaka-ainetta.”
Suomen Lapissa petovahingot ovat verottaneet poroja. Se on heijastunut Ahlskog Leatherille saatavuusongelmana. ”Eioota on pitänyt myydä.”
Pöntiö markkinoi pienen perheyrityksen tekemiä nappa- ja mokkanahkoja ympäri Eurooppaa. Ensi syksyn tuotanto on myyty jo jouluun asti.
Ahlskog Leather hankkii raaka-aineen koristetaljoja Rovaniemellä tekevältä Lapin nahkalta ja poroteurastamoista. Lisäksi taljoja tulee Norjasta ja Ruotsista. Venäjällä kauppoja on hierottu, mutta taljoja ei ole vielä Suomeen saatu.
”Kävin helmikuussa Komin tasavallassa, siellä teurastetaan yhtä paljon poroja kuin Suomessa yhteensä”, Pöntiö kertoo.
Normaalina vuotena tuotannosta 90 prosenttia on poroa, loput Ranskasta tuotua lammasta.
60 prosenttia teurasporojen nahkoista menee koristetaljoiksi. Pöntiö toivoo, että Suomessa olisi enemmän poronnahkaa jalostavia yrityksiä. Kruunupyyssä onkin pohdittu, alettaisiinko nahkasta tehdä itse laukkuja. Qr-koodi kertoisi nahkan alkuperän.
Nuorista suomalaissuunnittelijoista poroa ovat käyttäneet esimerkiksi Katri Niskanen, Janne Renvall ja Samu-Jussi Koski.
Materiaalista ovat innostuneet myös isot muotihuoneet. Ahlskogin myynnistä neljäsosa menee Italiaan.
Lampaannahkoja Ahlskogin tehdas on tehnyt 1920-luvulta lähtien. Jo silloin asiakkaita olivat tunnetut muotitalot Gucci ja Prada. Myös Donna Karan ja Ralph Lauren ovat olleet isoja asiakkaita.
Louis Vuittonille on päästy myymään nahkoja vasannahkan ansiosta. Kilpailevat materiaalit ovat kooltaan pienempiä.
”Eurooppalaiset muotitalot hakevat erottuvuutta materiaalien kautta”, Pöntiö sanoo.
Tunnetuille suunnittelijoille ja muotitaloille hinta on vasta toiseksi tärkein asia. Laatu on tärkein.
Poronnahka kiehtoo suunnittelijoita eettisyytensä ja ekologisuutensa takia. Porot elävät luonnossa. Ne teurastetaan lihan takia. ”Se määrää, mitä tavaraa meille tulee”, Pöntiö sanoo.
Teurastetuista poroista 70 prosenttia on vasoja. Vanhemmilla poroilla on arpia, luonnonjälkiä. Ne ovat kauniita, mutta kaikki erilaisia, mistä on haittaa sarjatuotannossa.
Nahkojen hyödyntäjille on tärkeää, että porojen teurastukset ajoittuvat syys–lokakuuhun. Myöhemmin taljoja voi rei’ittää kurmupaarma. Nahka myös ohenee, kun poro käyttää hyväkseen kesän aikana keräämänsä ravinnon.
Poronnahka on kuitenkin kestävää: kuiturakenne on tiivis ja kestää ohentamista. Lampaannahka on haperompaa.
Raaka-ainesesonki alkaa siis lokakuussa. Suolatut taljat tulevat teurastamolta karvoineen päivineen. Prosessissa on paljon käsityötä: talja käy läpi 40 työvaihetta viidessä viikossa.
Porontaljat tehdään puolivalmiiksi nahkoiksi huhti–toukokuuhun mennessä. Silloin ne ovat säilyvässä muodossa, mutta niitä ei ole vielä värjätty.
Ahlskogin tehtaalla oli parhaimmillaan 50 työntekijää. 2000-luvun puolivälissä tehdas sai uudet omistajat. Pöntiö tuli taloon 2008, hän omistaa puolet yhtiöstä. Muita omistajia ovat Ilkka ja Mikko Uusitalo ja Ahlskogin emoyhtiö.
Sukupolvi on vaihtunut viiden vuoden aikana. Vuosikymmeniä talossa olleista työntekijäistä kolme on jäänyt eläkkeelle. Nyt työntekijöitä on kahdeksan.
Pieni yhtiö toimii joustavasti. Asiakkaalle voidaan myydä vaikka yksi nahka.
Pöntiön tavoitteena on yhtiön kasvattaminen. Poronnahkojen tuotanto on tarkoitus tuplata viidessä vuodessa. Liikevaihto halutaan nostaa miljoonasta viiteen miljoonaan. ”Se vaatii brändin vahvistamista ja hinnan nostamista.”
Lisääntyvän kysynnän ansiosta nahan hintaa on pystytty nostamaan.
”Yhteen takkiin tarvitaan keskimäärin neljä taljaa. Jos nahkatakin saa kaupasta alle tonnilla, ei voi olla meidän asiakas.”
PAULA TAIPALE
Eurooppalaiset
muoti-
talot
hakevat erottuvuutta
materi-
aalien
kautta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
