Valtio haluaa kuntien menoille tiukan eurorajan
Valtio haluaa julkisen talouden suunnitteluun kokonaisvaltaista ajattelua. Siksi valtiovarainministeriö on suunnitellut uutta mallia, jossa hallituksen kehysmenettely ulotetaan kuntalouteen. Siitä halutaan tiukempi ote.
Samalla valtio haluaa myös rajoittaa menoja, joita se päätöksillään kunnille aiheuttaa.
”Tähän saakka kuntia on valtion puolella käsitelty lähinnä valtionosuuksien kautta. Nyt siihen on tulossa työkaluja enemmän”, ministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoo.
Yksi työkaluista on menorajoite, jolla hillitään kuntien menoja. Se on euromääräinen raja sille, miten paljon valtio voi lisätä kuntien menoja.
Ajatuksena on aikaisempaa varhemmin päätöksenteon valmistelussa miettiä, minkä verran päätöksen toteuttaminen maksaa.
Tavoitteena on tasapainottaa kuntatalous noin viiden vuoden aikana.
Nykyisin valtiolla on oma budjetti ja kunnissa on omansa. Kunnissa on arvosteltu valtiota siitä, että valtio on asettanut niille yhä enemmän menoja lisääviä velvoitteita.
”Entistä visummin on huolehdittava siitä, että kuntien tehtäviä ja taloutta sovitetaan yhteen. Nettovelkaantumista ei kuntataloudessa saisi enää tapahtua. Valtio huolehtii siitä, että kunnilla on riittävät edellytykset rahoittaa valtion tekemät päätökset.”
Uutta tapaa testataan nyt kevään kehysriihessä. Tavoitteena on, että malli on koko painolla käytössä, kun sorvataan seuraavaa hallitusohjelmaa.
”Valittaen täytyy sanoa, että hallitusohjelmat on rakennettu tuulentupien varaan. Se tietää poliittisia vaikeuksia. Harvoin on ohjelmavaiheessa mietitty, miten lupaukset rahoitetaan”, Pekkarinen manaa.
Ohjelman perustana olevat talousennusteet ovat olleet liian optimistisia, eivätkä ole toteutuneet. Siksi myöskin lupaukset jäävät ilmaan.
Nyt valtiovarainministeriö tekisi poliitikkojen käyttöön arvion talouden näkymistä hallitusohjelman pohjaksi.
Uudistuksen edellytys on, että poliitikot ja puolueet sitoutuvat siihen.
Poliitikkoja uudistuksiin motivoivat kuntien talousvaikeudet. Kuntatalouden alijäämä on 1,5–2 miljardia euroa, ja väestön ikääntyminen luo paineita alijäämän kasvulle.
Helppoa uudistus ei poliitikoille ole, Pekkarinen ennustaa.
”Edessä on poliittisen kulttuurin muutos. Hyvinvointivaltio on tämän kysymyksen edessä.”
Parhaillaan tekeillä oleva rakenneuudistus keskittyy enemmän velvoitteiden väljentämiseen kuin tehtävien purkuun.
”On täsmennettävä toimet, joihin hallitus ryhtyy. Käydään kohta kohdalta kuntien tehtäviä läpi”, Pekkarinen ohjeistaa.
Valtion suunnitelmat eivät koske yksittäisiä kuntia, vaan kuntataloutta kokonaisuutena. Uudistus ei puutu kuntien itsemääräämisoikeuteen. Kunnat saavat edelleen päättää itse veroprosenttinsa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
