Onko maalaisuus valttia työnhaussa?

Mansikanpoiminta on perinteikäs kesätyö, johon nuorillakin hakijoilla on mahdollisuus päästä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maaseututaustan merkitystä työnhaussa arvioi toimitusjohtaja Juha Pesola VMP Varamiespalvelusta. Yhtiö toimii 30 eri paikkakunnalla Suomessa.

"Hauska kysymys. En ihan suoriltaan osaa sanoa, onko tästä mitään tutkittua tietoa olemassa. Osassa työpaikkoja paikallisuus on kova juttu, osassa sillä ei ole merkitystä. Työtehtäviä on niin laidasta laitaan."

Eräs asia on kuitenkin jäänyt Pesolan mieleen. Kesätyökampanjassa, jossa työllistetään 15–16-vuotiaita kesäsetelin avulla, pääkaupunkiseudun nuoret eivät niittäneet kunniaa.

"Pääkaupunkiseudulla on kritisoitu, että nuoret olisivat passiivisia, vähemmän omatoimisia kuin muualla."

Pesola uskoo, että erot johtuvat yhteisöllisyydestä.

"Pienillä paikkakunnilla sekä yrityskenttä että nuoret ja vanhemmat haluavat enemmän tehdä yhdessä töitä tärkeäksi kokemansa asian eteen."

Juuristaan kannattaa olla ylpeä, Pesola toteaa, mutta yleispätevää ohjetta hän ei halua antaa siihen, kannattaako syntyperää korostaa työhakemuksessa.

Imua on nyt IT-alan töihin, telakka- ja autoteollisuuteen sekä Lapin matkailuun. Alueista myös Varsinais-Suomi vetää hyvin auto- ja telakkateollisuuden ansiosta.

Lappiin VMP povaa ennätysvilkasta talvea. Siellä tarjolla on lähinnä sesonkiluonteista työtä loka-marraskuusta alkaen.

Pesolan mukaan juuria tärkeämpää olisi nyt valmius muuttaa töiden perässä.

"Työperäistä muuttoa pitäisi enemmän saada aikaiseksi. Talouskasvu jakautuu epätasaisesti."

Työeläkeyhtiö Eteran teettämän nuorten työelämätutkimuksen mukaan muuttovalmiutta on erityisesti Pohjois-Suomen nuorilla. Neljä viidestä olisi valmis muuttamaan töiden perässä. Muuttohalukkuus on kasvanut viime vuodesta selvästi.

Samainen tutkimus ei anna tukea epäilylle eteläsuomalaisten nuorten passiivisuudesta, vaan päinvastoin eteläsuomalaiset nuoret ovat muita hanakampia ryhtymään yrittäjiksi. He erottuvat tutkimuksessa myös sillä, että pitävät tärkeinä joustavia työaikoja ja työnantajan arvoja ja työkulttuuria. 62 prosenttia pitää arvoja erittäin tai melko paljon motivoivana.

Itäsuomalaiset nuoret vastasivat muita useammin palkan olevan tärkeä motivaation lähde.

Länsisuomalaiset puolestaan olivat luottavaisimpia siihen, että löytävät oman alansa töitä.

Tutkimukseen vastasi 500 ammattiin valmistuvaa tai juuri valmistunutta 17–29-vuotiasta eri alojen ammattikoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa ympäri Suomen.

Lue myös:

Yrittäjät kehuvat maaseutua paremmaksi toimintaympäristöksi kuin kaupunkeja