Hälytyskellot ruuan terveysvaaroista soivat tiheään EU:ssa – suurin osa varoituksista koskee EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita

Kuva: Jukka Pasonen

EU:n ruokaturvallisuutta valvovaan järjestelmään tuli 523 varoitusta vakavasta terveysvaarasta vuonna 2012. Viime vuonna niitä oli jo 821. Tänä vuonna syyskuun 21. päivään mennessä on varoitettu 650 kertaa.

Syytä määrän kasvuun ei oikein tiedetä.

”Ei ole sellaista syytä, että asiat menisivät EU:ssa huonompaan suuntaan. Ehkä EU:n reuna-alueilla on opittu valvontaa”, ylitarkastaja Mika Varjonen Evirasta tuumaa.

Varoitus annetaan, kun jostain jäsenmaasta löytyy terveydelle vaarallinen tuote. Varoitus kiirii maihin, joihin tuotetta on viety. Suomea on varoitettu viime vuonna 48 kertaa ja tänä vuonna 20 kertaa.

Suurin osa kaikista varoituksista tulee hedelmistä ja vihanneksista, pähkinöistä sekä kalasta. Varsinkin pähkinävaroitukset ovat kasvussa.

”Suurin osa varoitettavista tuotteista tulee EU:n ulkopuolelta ja on raja-arvojen ylityksiä tai esimerkiksi kiellettyjä kasvinsuojelu- tai väriaineita.”

Esimerkiksi Kiinasta tuoduista tuotteista annettiin viime vuonna 37 varoitusta ja tänä vuonna 23.

Varoituksista terveydelle välittömästi vaarallisia on vähän. Yleinen varoitus on lihassa ilmenevä salmonella. Se on vaarallista naudanlihassa, jota syödään raakana tai puolikypsänä.

Suomessa on tänä vuonna annettu 57 ilmoitusta. Niistä kolme on varoituksia vaarallisesta tuotteesta.

Viime vuonna kolmasosa Suomen ilmoituksista koski ulkomailta tuoduista rehuista löytynyttä salmonellaa.

Suomalaisista ruuista löytyi viime vuonna yksi tapaus, josta varoitettiin muita maita. Juustoviipaleiden sekaan oli joutunut muovia.

Tänä vuonna ei varoituksia ole tullut.

”Suomesta ei lähde ruokaa, josta pitäisi myöhemmin varoitella”, Varjonen sanoo.

Vakavaksi kansainväliseksi skandaaliksi on tänä vuonna yltänyt vain hollantilaiset kananmunat, joista löytyi jäämiä fibronil-hyönteismyrkystä.

Saastuneita munia sisältäviä jauhosekoituksia on tullut Suomeen muutama tuhat kiloa. Suurin osa jäi käyttämättä. Pieni määrä jauhoista päätyi kulutukseen. Lopputuotetta ei vedetty pois, sillä fibronilin pitoisuus oli laimentunut niin pieneksi, että raja-arvot eivät ylittyneet.

”Markkinoille ei päässyt lainvastaisia tuotteita”, Varjonen vakuuttaa.

Tuotteet on nyt jo kulutettu.

Lisäksi yksi leipomo käytti jauhoja koeleivontaan. Se erä ei päätynyt kuluttajille.

Viime vuosina ilmenneistä tapauksista vastaavaa kokoluokkaa oli vuoden 2013 hevosen­lihaskandaali.

Yhteistä tapauksille oli petoksellisuus ja laajuus.

Erona oli, että hevosenliha ei ole terveydelle vaarallista. Siksi sen ei olisi pitänyt päätyä RASFF-varoitusjärjestelmään. Eikä se nykyään sinne pääsisikään, sillä petoksille on perustettu oma varoitusjärjestelmä.

Usein ilmoitettu terveysriski liittyy ravintolisiin, joissa on käytetty lääkeaineita.

”Ne ovat mieskunnon ylläpitoon tarkoitettuja tuotteita, joissa on sydämen terveyden vaarantavaa ainetta”, Varjonen muotoilee.

EU:n rajoilta on tänä vuonna käännytetty neljästi tuotteita kielletyn säteilytysmenetelmän vuoksi. Kahdesti Intialaisista painekattiloista löytyi radioaktiivista kobolttia.

RASFF-järjestelmä

EU-maat sekä Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein varoittavat toisiaan terveydelle vaarallisista tuotteista RASFF-järjestelmän kautta.

Järjestelmä valvoo elintarvikkeita, rehuja ja valmistusvälineitä.

Ilmoituksia on eritasoisia, joista varoitus on vakavin. Se tarkoittaa vakavaa terveysvaaraa ja tuotteen takaisinvetoa. Suurin osa on tiedonantoja tai seurantaa. Järjestelmään ilmoitetaan myös EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden käännyttämisestä takaisin.

Suomesta viime vuonna annetusta 57 ilmoituksesta seitsemän oli varoituksia. Kolmasosa ilmoituksista koski salmonellaa. Suomi ilmoittaa tuontituotteiden virheistä. Muut maat voivat ilmoittaa suomalaisten tuotteiden virheistä.