Woltin Kuusi jatkaa Suomen suurituloisimpana – tienasi yli 80 ja maksoi veroja 40 miljoonaa euroa

Miki Kuusi sai ansio- ja pääomatuloa yhteensä yli 80 miljoonaa euroa.  Kuva: LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Suomen suurituloisin oli viime vuonna Woltin perustaja Miki Kuusi. Hän sai ansio- ja pääomatuloa yhteensä yli 80 miljoonaa euroa. Veroja hän maksoi yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten ansio- ja pääomatuloa oli Cargotecin, Kalmarin, Alma Median ja Oriolan suuromistaja Heikki Herlinillä. Hän sai ansio- ja pääomatuloa yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa. Herlin on edesmenneen Niklas Herlinin poika ja perillinen. Veroja hän maksoi noin 13 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi suurituloisin oli viime vuonna ohjelmistoalan yrittäjä ja pörssikonkari Matti Häll, jolla oli tuloja yhteensä 30 miljoonan euron edestä. Häll on suomalaisen ohjelmistoyritys Admicomin perustaja ja myi omistuksensa viime vuonna. Veroja hän maksoi noin 10 miljoonaa euroa.

Neljänneksi kovatuloisin oli taloushallinnon yritys Accountor Holding oy:n toimitusjohtaja Leif Niklas Sonkin. Yritys myytiin kesällä 2024. Hän tienasi yhteensä 26 miljoonaa euroa ja maksoi veroja noin 9 miljoonaa.

Pääomatuloja tienasi eniten Herlinin teollisuussukuun kuuluva Heikki Herlin. Hänen verotettavat pääomatulonsa olivat noin 39,2 miljoonaa euroa.

Seuraavina suurimpien pääomatulojen listalla olivat Matti Häll ja teknologiayhtiö Blueforsin perustajiin kuuluva Rob Blaauwgeers.

Häll tienasi viime vuonna verotettavia pääomatuloja 30,7 miljoonaa euroa ja Blaauwgeers 26,1 miljoonaa euroa.

Verohallinto julkisti viime vuoden verotiedot tänään.

Kuusi sai myös eniten ansiotuloa Suomessa, noin 73,6 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten ansiotuloa sai tekoäly-yhtiö Silo AI:n perustaja Peter Sarlin, noin 17,6 miljoonaa euroa.

Sarlinia lukuun ottamatta korkeimpien ansiotulojen viiden kärkeä hallitsevat Wolt-taustaiset ihmiset. Kolmanneksi eniten ansiotuloja sai Doordash Internationalin operatiivinen johtaja Riku Mäkelä, neljänneksi eniten Woltin teknologiajohtaja Niilo Säämänen ja viidenneksi eniten Woltin nykyinen toimitusjohtaja Marianne Vikkula.

Woltin mukaan sen johtohenkilöiden tulotiedoissa näkyy Woltin ja DoorDashin kauppasopimuksen yhteydessä tehty osakekannustinohjelma. Nelivuotisen kannustinohjelman suuruus oli 500 miljoonaa euroa.

Wolt-DoorDash-kaupasta on Woltin mukaan maksettu Suomeen veroja noin 400 miljoonaa euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä veroja maksetaan vielä arviolta noin 200 miljoonaa euroa lisää. Näistä suuri osa tulee osakekannustinohjelmasta maksettavista ansiotuloveroista.

Kuusi on ollut Suomen suurituloisin kolmena vuonna peräkkäin. Toissa vuonna hän tienasi 60 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna lähes 80 miljoonaa euroa.

Kuusi toimi aiemmin Woltin toimitusjohtajana, mutta jätti tehtävän lokakuussa ja siirtyi samalla alalla toimivan Deliveroo-yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän on yhä Woltin hallituksen puheenjohtaja.

Wolt on joutunut viime aikoina tikunnokkaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen uhmaamisesta alustan ruokalähettien asemaa koskien. KHO antoi toukokuussa ennakkopäätöksen, jonka mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä yrittäjiä kuten Wolt on asian nähnyt.

Wolt ilmoitti kesäkuussa, että päätöksestä huolimatta sen lähetit pysyvät toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina. Syyskuussa Wolt ilmoitti hakevansa KHO:n ennakkopäätökseen purkua.

Lokakuussa Wolt aloitti rekrytoimaan lähettejä työsuhteeseen. Yhtiö ilmoitti kuitenkin palkkaavansa tulevien kuukausien aikana ainoastaan noin sata lähettityöntekijää pääkaupunkiseudulle.

Kyseessä on vain pieni osa Woltin lähettejä. Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on Suomessa reilut 5000.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on kritisoinut Woltin toimintaa "kasvojenpesuksi". PAMin mukaan Wolt ei tunnu kunnioittavan KHO:n päätöstä, sillä muutoksen työsuhteiseksi tulisi koskea kaikkia.