Lumet sulavat tänä vuonna tavallista myöhempään ja tulvat voivat syntyä yllättävissä paikoissa

Vesi virtaa Vanajaveden kapeikossa Hattulassa. Länsisuomessa tulvat jäänevät tänä vuonna vähäisiksi. Kuva: Kimmo Haimi

Vesien virtaaminen on Suomessa vasta aluillaan. Kevät tulee tänä vuonna tavallista myöhempään, mutta ei vielä poikkeuksellisen myöhään.

”Toistaiseksi ollaan arvioiden mukaan vielä normaalin vaihtelun ylärajoilla”, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi.

Uusikiven mukaan kevään tulvahuiput näyttävät ajoittuvan Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla huhtikuun puoliväliin. Pohjois-Pohjanmaalla ja sitä pohjoisemmassa lumet sulanevat kunnolla vasta toukokuussa.

”Se on kuitenkin vielä luotettavien ennusteiden ulottumattomissa. Jos säät lämpenevät nopeasti ja samaan aikaan tulee vielä vesisadetta, niin lumet voivat sulaa nopeastikin”, Uusikivi selittää.

”Jos sulaminen tapahtuu hivuttamalla niin, että välillä on yöpakkasia, niin sitten sulaminen kestää pidempään.”

Hitaan sulamisen seurauksena vettä ei virtaa runsaasti vielä joissakaan.

Länsi-Suomessa lumen määrä on vähäinen sillä lähes kaikki lumi ehti jo sulaa kertaalleen. Kuva: Kimmo Haimi

Kevään aikana lunta on tullut paikoin reilusti lisääkin. Uusikiven mukaan kohtuulliset pakkaslumisateet eivät kuitenkaan juuri hidasta lopullista sulamista.

”Parinkymmenen sentin uusi lumi sulaa parissa-kolmessa päivässä, kun sulaminen kunnolla alkaa. Enemmän uudella lumella on vaikutusta siihen, miten paljon vettä on sulaessa liikkeellä.”

Perinteisesti tulva-alttiilla alueilla Länsi-Suomessa ei ole odotettavissa suuria tulvahuippuja.

”Sulavaa lunta on siellä tällä hetkellä melko vähän. Jos sulamisen kanssa samaan aikaan ei tule kovia vesisateita, niin tulvat tulevat olemaan tavanomaisia tai sitä pienempiä”, Uusikivi kertoo.

Lumet ovat Länsi- ja Etelä-Suomessa jo kertaalleen sulaneet, mikä vähentää virtaavan sulamisveden määrää.

Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on toinen. Pohjois-Pohjanmaalla Kainuussa ja Oulujoen vesistön alueilla lunta on jonkin verran tavallista enemmän.

Itä-Suomi ei kuitenkaan järvisyytensä vuoksi ole tulvaherkkää aluetta. Tästä huolimatta erilaiset purot ja järvien rannat voivat olla märkiä pitkälle kevääseen.

Paljon riippuu siitä, miten nopeasti sulaminen tapahtuu. Vaikka lunta on idässä senttimääräisesti paljon, ei sen vesiarvo havaintojen perusteella ole poikkeuksellisen korkea.

”Se on enemmän kevyttä pakkaslunta. Lumi ei ole aiemmin sulanut, eikä siihen ole muodostunut jäisiä kerroksia.”

Lumesta syntyvän sulamisveden määrää voi arvioida niin, että kymmenestä senttimetristä lunta tulee vettä noin senttimetri.

”Sitten kun lumi on ollut joitain viikkoja hangessa, niin se tiivistyy. Silloin senttiin vettä riittää 3–4 senttimetriä lunta.”