Suurin ja kallein katastrofi koettelee myös keskiluokkaa
Syyriassa on meneillään maailman suurin humanitaarinen katastrofi.
YK arvioi, että rekisteröityneitä syyrialaispakolaisia on vuoden lopussa neljä miljoonaa. Nyt heitä on 2,4 miljoonaa. Lisäksi naapurimaissa on satoja tuhansia syyrialaisia, jotka eivät ole rekisteröityneet pakolaisiksi.
Nykyhallintoa vastustava Syrian Observatory for Human Rights arvioi joulukuun lopussa sodassa kuolleiden määräksi 130 000 henkeä, joista kolmasosa on siviilejä.
Avustusjärjestöillä on YK:n johdolla käynnissä YK:n historian suurin yhteensä 4,8 miljardin euron arvoinen yhteisvetoomus avun toimittamiseksi Syyriaan ja sen naapurimaihin. Maat tarvitsevat myös kehitysapua selvitäkseen pakolaisten tuomasta taakasta.
Suomi lupasi viime viikolla 7 miljoonaa euroa Syyrian kriisin hoitoon.
Rauhanneuvottelut aloitettiin keskiviikkona Sveitsissä. Keskeinen tavoite on väliaikaisen hallituksen muodostaminen.
Syyrian sisällissota alkoi arabikevääseen liittyvänä kansannousuna 2011. Vastakkain ovat presidentti Bashar al-Assadin hallinto ja kapinalliset.
Lähi-idässä viime viikolla vierailleen kehitysministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan naapurimaissa ajateltiin, että pakolaiskriisi olisi lyhyempi ja al-Assadin hallinto kaatuisi nopeammin.
Haaviston mukaan Jordania näyttää kestävän Syyrian pakolaispaineen. Libanonissa pakolaiset ovat sulautuneet joukkoon. He vuokraavat asuntoja ja maata maanomistajilta. Kesäkuussa maassa pidetään ensimmäiset Syyrian jälleenrakennus -teemaiset messut. Myös Irak on ottanut osansa pakolaisista vastaan, vaikka on itse vaikeassa tilanteessa.
Kansainväliset avustusjärjestöt puhuvat Haaviston mukaan pakolaisten auttamisesta nyt 4–5 vuoden aikajänteellä. Aiemmin puhuttiin puolesta vuodesta.
Pakolaisleirille tultiin puku päällä. Ajatuksena on palata kotiin muutaman kuukauden kuluttua.
”Nyt odotukset on petetty. Pakolaiset ovat katkeroituneet. He kokevat, että länsi on pettänyt heidät.”
Jordanialaisen valtavan al-Zataarin pakolaisleirin liikevaihdoksi lasketaan 12 miljoonaa dollaria kuukaudessa. ”Pakolaisilla on ammatteja, osaamista ja kauppoja. Se koetaan välillä uhkaksi, syyrialaiset ovat niin aktiivisia.”
Suomessa Syyrian kriisin hoitoon rahaa keräävät ainakin Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset, World Vision ja Unicef.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
