Keski-Pohjanmaa tyrmäsi kuntakartan
Suuret kuntakeskukset imisivät kaiken syrjäseudulta, mutta eivät antaisi mitään, Toholammin kunnanjohtaja Jari Kangasvieri arveli. Aki Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoKAUSTINEN (MT)
Pöyristyttävä, tyrmäävä, huonosti valmisteltu, perustuslain vastainen. Nämä ja monet muut laatusanat liitettiin kuntauudistuskarttaan keskiviikkona Kaustisella.
Virkamiestyöryhmä esittää, että Kokkola, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijäri, Perho, Toholampi ja Veteli muodostaisivat yhden 75 000 asukkaan kunnan. Kruunupyy saisi valita, liittyisikö johonkin kuntaan Keski-Pohjanmaalla vai Pohjanmaalla.
Kannuksen kaupunginjohtajan Terttu Kortteen mielestä esitys on kuntakenttää halveksuva. Virkamiesten mielestä Keski-Pohjanmaalla ei ole elinkeinoelämää, maataloutta, elintarvike- eikä puunjalostusteollisuutta, on vain huollettavia.
”Esitystä ei voisi hyväksyä edes pro gradu -työksi. Se voisi olla ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijan harjoitustyö”, Korte arvioi.
Kaustisen kunnanjohtajan Arto Alpian mukaan rahat palveluihin eivät lisäänny kuntarajoja siirtelemällä. Edes 75 000 asukkaan kunta ei pystyisi huolehtimaan esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksista.
Alpian mielestä Kaustisella riittää elinvoimaa. Valtionosuusriski voi olla suurissakin kaupungeissa, jos ne yhtiöittävät liikelaitoksensa.
”Kokkolalla ei ole tarvetta laajentua”, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Bjarne Kallis (kd.) sanoi. Vuonna 2008 Ullava, Kälviä ja Lohtaja liittyivät Kokkolaan vapaaehtoisesti. Yhteistyö pelaa Kalliksen mukaan paremmin kuin pakottamalla.
Kuntien tahtoa pitää kunnioittaa. Jos ne eivät halua liittyä, ei pidä pakottaa, Kallis korosti.
Lestijärvellä ei virallista kantaa asiaan ole otettu, mutta kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Kangasvieri (kesk.) kehotti ministeriä lopettamaan karttaharjoituksen.
Kangasvieren mielestä esitys veisi palvelut pienistä kylistä ja myös pienistä kunnista. Keski-Pohjanmaan maakuntakin lakkaisi olemasta.
Perhon valtuuston puheenjohtaja Antti Hietaniemi (kesk.) ilmoitti heti alkuun, ettei edes aio pysyä järjestäjien antamassa 4–5 minuutin puheajassa. Eikä pysynyt.
Hietaniemi keskittyi kehumaan sairaanhoitopiiriä ja koulutuskuntayhtymää. Perhon hän mainitsi kaksi kertaa.
”70 kunnan Suomessa lähidemokratia häviäisi”, Hietaniemi sanoi.
Halsuan kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Kentala (kesk.) laittoi ministeri Virkkusem kaulaan lampaankellon. Samanlainen oli aikoinaan ripustettu ministerin halsualaiselle isoäidille, jotta tiedettäisiin, missä vilkasliikkeinen pikkutyttö kiitää.
Kentalan mielestä koko maakunnan jättikunnassa unohdettaisiin pian, että joskus oli olemassa Halsuan kunta. Yhteisöllisyys, talkoohenki ja naapuriapu voivat loppua.
Toholammin kunnanjohtaja Jari Kangasvieri korosti, että maaseutu tarvitsee tekijänsä. Maaseudun rakenteita ei ole varaa päästää rappeutumaan.
Suuret kuntakeskukset imisivät kaiken syrjäkyliltä, mutta eivät antaisi mitään, Kangasvieri arvioi.
”Lääkäripula on nostanut kustannuksia enemmän kuin Paras-hankkeella on saatu aikaan”, Kangasvieri moitti. Myös Vetelin kunnanjohtajan Liisa Veiskolan mielestä lääkärien kouluttamisessa on surkeasti epäonnistuttu.
Veiskola ihmetteli, miksi Vetelin Patanan kylä on yksi niistä hieman yli kymmenestä kylästä, joille on annettu mahdollisuus valita liittymissuunta. Syy on selvinnyt; kaksi ihmistä on halukkaampia Alajärven kuin Kokkolan suuntaan. Ihmisistä toinen asuu Helsingissä.
Kruunupyyn valtuuston hyväksymä strategia linjaa, että kunta pysyy itsenäisenä, valtuuston puheenjohtaja Marketta Widjeskog (r.) sanoi. Torstaina saman sanoi ruotsiksi kunnanjohtaja Vaasassa.
Valtiovarainministeriön ylitarkastajan Markku Möllärin mukaan uusi koko Keski-Pohjanmaan käsittävä kunta olisi riittävän suuri ja taloudeltaan vahva pystyäkseen vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista.
Uusi kaksikielinen kunta muodostaisi luonnollisen työssäkäynti- ja asiointialueen.
Nykyisin Keski-Pohjanmaalla vain Kokkolassa on asukkaita enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Pienin maakunnan kunnista on alle 900 asukkaan Lestijärvi.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
