Suomelta uusi yritys saada lihan ja kalan alkuperät näkyviin – "Merkittävä osa tuontilihasta myydään tietämättömille"
Tällä kertaa MMM on yrittää perustella komissiolle aiempaa selvemmin, että lihan alkuperällä ja laadulla on yhteys.
Mikäli Suomen EU-asetusehdotus menee läpi, saa tulevaisuudessa ravintoloissa tietää lihan alkuperän sitä erikseen kysymättä. Kuva: Jaana KankaanpääSuomi jatkaa yritystään saada voimaan EU-asetus, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan käyttämänsä lihan ja kalan alkuperä asiakkaalle. Ensimmäinen asetusehdotus tehtiin viime vuonna, mutta komissio hylkäsi sen. Korjailtu ehdotus lähetetään komissiolle tällä viikolla.
Helmikuussa annetun hylkäyksen perusteluissa komissio totesi odottavansa Suomen maa- ja metsätalousministeriöltä lisää näyttöä lihan alkuperän yhteydestä sen laatuun. Unionin elintarviketietoasetuksessa edellytetään, että kansallista alkuperämerkintäpakkoa hakeva jäsenmaa pystyy osoittamaan alkuperän ja laadun olevan yhteydessä.
Vaatimuksen vuoksi uudesta asetusehdotuksesta on pudotettu pois hevosen- ja poronliha sekä riista, joille ei ole EU:n lainsäädännössä määrättyjä yhdenmukaisia alkuperämerkintöjä.
Maa- ja metsätalousministeriö teetti toukokuussa kuluttajakyselyn, jonka mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että lihan ja kalan alkuperä ilmoitetaan ravintolassa. Lähes saman verran vastaajista uskoi alkuperämaan vaikuttavan lihan laatuun.
"Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta myydään tietämättömille ravintola-asiakkaille. Tällä asetuksella loppuu tuo tietämättömyys", sanoo maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hjelm.
Hitaasti etenevän EU-lainsäädännön vuoksi Suomessa on toteutettu myös kansallisia pyrkimyksiä, joilla ruoan alkuperä saadaan tuotua julki kuluttajalle. Kesäkuusta 2017 on ollut voimassa asetus, joka velvoittaa valmistajaa ilmoittamaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden sisältämän lihan ja maitotuotteiden alkuperämaan kuluttajapakkauksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

