Sosiaaliturvan uudistuksesta tulossa odotettua monimutkaisempi – Sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen

Naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Kuva: Hanna Linnove

Seuraavalle hallitukselle periytyy joukko pitkäkestoisia hyvinvointieroja ja yhteiskunnallisia jakolinjoja. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten hyvinvointi 2018 -kirjasta.

"Sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen selvästi. Esimerkiksi naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään", kertoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen tiedotteessa.

Karvonen on toimittanut kirjan yhdessä tutkimuspäällikkö Laura Kestilän kanssa.

Karvosen mukaan Suomi on kulttuurisesti yhä monimuotoisempi. Edessä on myös sosiaaliturvan uudistus.

"Sitä vaikeuttaa se, että huono-osaisuus on entistä monimutkaisempi ilmiö, jossa useat tekijät, kuten työttömyys, huono terveys ja sukupuoli ruokkivat toisiaan. Vaarana on, että huono-osaisuudesta tulee myös osattomuutta, jolloin ihminen ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle", Karvonen arvioi.

Kirjan mukaan kuluvalla hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman, vaikka työllisyys on parantunut. Väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät ole kadonneet kuluvalla hallituskaudella.

THL:n mukaan viime vuosina ei ole tapahtunut suuria muutoksia köyhyysasteissa. Vuonna 2016 suhteellinen köyhyysaste oli 12,7 prosenttia ja minimibudjettiköyhyysaste 7,8 prosenttia.

Tilastoviiveen vuoksi kirjassa on tehty ennuste vuodelle 2018, jolloin suhteellisen köyhyysasteen arvioidaan kohonneen 0,7 prosenttiyksikköä ja minimibudjettiköyhyysasteen laskeneen 0,6 prosenttiyksikköä.

Ihminen on suhteellisesti köyhä, jos hänen tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun kaikki tulonsaajat asetetaan tulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen.

Koska mediaanitulo kasvaa noususuhdanteessa, myös suhteellisen köyhyyden raja nousee.

Minimibudjettiköyhyys on puolestaan absoluuttinen luku, jonka alle jäävillä tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.

Työttömien köyhyysaste on kuitenkin kasvussa. Työmarkkinatuella olevan tulot ovat noin 87 prosenttia minimibudjettiköyhyysrajasta, kun huomioidaan myös asumistuki ja toimeentulotuki.

Kirjan mukaan hyvinvointieroja esiintyy sitkeästi elinoloissa, terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa. Lisäksi palvelujen käytössä, niistä saaduissa kokemuksissa ja asenteissa ilmenee jakolinjoja.

Koulutus, ammattiasema ja nuoruuden olot sekä kokemukset ovat osatekijöitä tuloryhmien välisissä terveyseroissa. Vaikka suomalaisten terveys on parantunut, terveyserot sosiaaliryhmien välillä ovat pysyneet.

Esimerkiksi ikääntyneistä pienituloisista 11 prosenttia on jättänyt käymättä lääkärissä rahan puutteen vuoksi.

THL:n mukaan myönteistä on, etteivät tuloryhmien väliset kuolleisuuserot enää kasva. Kokonaisuutena miesten ja naisten eliniänodotteet ovat alkaneet kaventua.

Myöskään lääkäripalvelujen käyttö ei enää riipu yhtä vahvasti tuloista kuin ennen.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat hyvinvointivaltion toimintaan ja siihen, että se kohtelee ihmisiä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Valtaosa kokee, että järjestelmän tulee perustua pääosin julkisiin verovaroihin.

"On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen. Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan2, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anu Muuri tiedotteessa.