Valtionosuusleikkaus iskee maaseutukuntien talouteen
Hallituksen päätös leikata kuntien valtionosuuksia osuu kipeimmin maaseutukuntiin, jotka ovat valtionosuuksista riippuvaisia, eivätkä hyödy korotetusta yhteisöverosta.
Viimeviikkoisen kehysriihen päätösten mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan asteittain niin, että ne ovat hallituskauden lopulla 520 miljoonaa nykyistä pienemmät. Asukasta kohden leikkaus on noin sata euroa.
Lisäksi hallitus päätti jäädyttää opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin ensi vuoden tasolle. Se lisää kuntien kustannuksia arviolta 50–60 miljoonalla eurolla.
”Kuntakohtaisia laskelmia ei vielä ole, mutta sellaisen johtopäätöksen voi tehdä, että valtionosuuksista riippuvaisimmat kunnat joutuvat tässä entistä ahtaammalle”, apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta sanoo.
Valtio on luvannut korvata valtionosuusmenetyksiä korotetulla yhteisö-vero-osuudella sekä suuntaamalla jäteveron tuoton kunnille. Hallituksen mukaan kuntien verotulot lisääntyisivät 260 miljoonalla eurolla.
”Tarkkaa tietoa ei näistäkään vielä ole, mutta itsestään selvää on, että yhteisövero-osuuden korottamisesta hyötyvät eniten kaupunkiseudut ja korkean verotulon kunnat”, Vuorento arvioi.
Jo tehtyjen ja tulevien leikkausten kompensoiminen vaatisi monessa kunnassa veroäyrin nostoa jopa kahdella prosenttiyksiköllä.
Keskisuomalaisessa Kivijärven kunnassa valtionosuudet muodostavat yli puolet kunnan tuloista. Leikkaus tuo kunnan vajaan 10 miljoonan euron talouteen yli 100 000 euron aukon.
”Se johtaa alijäämän kasvamiseen entisten päälle”, kunnanjohtaja Pekka Helppikangas kertoo.
Kivijärven taloutta rassaavat varsinkin erikoissairaanhoidon menot. Ilman niitä kunta olisi viime vuonna päässyt plussan puolelle.
Helppikankaan mukaan yhteisövero-osuuden kasvattaminen auttaa jonkin verran, mutta ei ratkaise tilannetta, koska yritysten määrä on kunnassa on laskenut 1990-luvulta lähtien.
Hallitus lupasi kehyspäätöksen yhteydessä selvittää voidaanko kuntien tehtäviä vähentää ja palvelujen tasoa määritteleviä normeja keventää.
Vuorento suhtautuu selvityksiin epäillen.
”Tehtävien vähentämisestä ja normitalkoista on keskusteltu iät ja ajat, mutta näyttää pikemminkin siltä, että kunnille on tulossa edelleen lisää tehtäviä.”
Lisää vastuuta kunnille on tulossa ainakin vanhuspalvelulain myötä. Kuntien taakkaa kasvattavat myös työvoimahallinnolta niille siirrettävät tehtävät ja lisääntynyt vastuu maahanmuuttajien koulutuksessa.
Myös niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia pyritään laajentamaan.
”Vanhusten osalla se on varmaan ihan paikallaankin. Tähän asti vanhuspalveluista on usein ollut helpointa säästää.”
Vuorennon mielestä niihin palveluihin panostetaan eniten, joilla on takanaan vahvat etujärjestöt. Valtio maksaa ylimääräistä valtionosuutta esimerkiksi koulujen luokkakokojen pienentämiseen, vaikka luokkakoot ovat Suomessa jo EU:n pienimmästä päästä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
