Turkisasetuksen valmistelu riitautui
Eläinsuojelujärjestöt marssivat maanantaina ulos turkisasetuksen valmistelukokouksesta. Niiden mukaan asetusluonnos sisältää jopa heikennyksiä nykytilanteeseen nähden.
Asetuksen valmistelua johtava eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb kiistää järjestöjen näkemyksen.
”Eläinten oloja ei suinkaan olla heikentämässä. Jos niin olisi, silloinhan uudistus olisi fiksua pistää hyllylle ja elää nykyisellä asetuksella.”
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia katsovat, että asetusluonnos ”on eläinten kannalta sietämättömän huono.”
”Eläinsuojelujärjestöt eivät voi allekirjoittaa turkisasetuksen uudistusta, joka ei millään olennaisella tavalla paranna turkiseläinten hyvinvointia nykytilanteesta”, SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli perustelee ulosmarssia.
Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto vastasi ulosmarssiin omalla kommentillaan.
”Eläinsuojelujärjestöjen näyttävä ulosmarssi ja sitä seurannut julkisuuskampanja eivät tulleet yllätyksenä turkiselinkeinon edustajille. Järjestöt ovat keskittäneet voimansa maa- ja metsätalousministeriössä kesken olevan asetustyön vaikeuttamiseen”, liitto katsoo.
Turkistuottajien mukaan eläinsuojelujärjestöt vaativat lakeihin ja asetuksiin uudistuksia, joiden toimeenpano tekisi elinkeinon tuottavan harjoittamisen mahdottomaksi.
Maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten hyvinvointityöryhmän työ päättyi vuodenvaihteessa. Sen jälkeen turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen jatkovalmistelu siirtyi virkamiestyöksi.
Skutnabb kertoo, että aikaisemman työryhmän jäsenet oli kutsuttu antamaan kommenttejaan viime ja tämän viikon maanantain palavereihin.
”Eläinsuojelujärjestöt olivat pyytäneet lehdistön edustajan paikalle seuraamaan ennalta suunniteltua ulosmarssiaan”, Skutnabb toteaa.
Skutnabb huomauttaa, että SEY ja Animalia ovat aikanaan allekirjoittaneet kansalaisaloitteen turkistuotannon lopettamisesta. ”Siksi mikään parannus ei heille riitä.”
”Yksi tapa tarhauksen lopettamiseksi on pyrkiä saamaan vaatimukset niin tiukoiksi, ettei kukaan pysty niitä toteuttamaan”, Skutnabb toteaa.
Hänen mukaansa eläinten oloja ei suinkaan olla uudessa asetuksessa heikentämässä.
”Jos niin olisi, silloinhan uudistus olisi fiksua pistää hyllylle ja elää nykyisellä asetuksella.”
Skutnabbin mukaan asetukseen ollaan lisäämässä esimerkiksi minkkien makuuhyllyt ja tarhojen aitaaminen, jotka aiheuttavat elinkeinolle suuria kustannuksia.
”Makuuhylly maksaa 10–15 euroa per häkki. Jos tarhalla on 20 000 häkkiä, hyllyt maksavat vähintään 200 000 euroa.”
Kustannuksista huolimatta tuottajilla on valmistelutyössä ollut rakentava ja myönteinen asenne, Skutnabb kiittää.
Hän muistuttaa, että asetusvalmistelussa joudutaan ottamaan huomioon paljon muitakin asioita kuin eläinten hyvinvointi. ”Pohjanmaalla on paljon kuntia, joissa terveyskeskukset, koulut ja vanhustenhuolto pyörivät turkisrahalla.”
Asetusluonnokseen tehdään nyt kahdessa viime palaverissa sovitut muutokset, Skutnabb kertoo. Sitten esitys menee ministeriön oikeudellisen osaston kautta maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle (kok.).
Orpo kertoi Helsingin Sanomille haluavansa asiaan ratkaisun vielä kuluvan hallituskauden aikana.
SATU LEHTONEN
Makuuhylly maksaa
10–15 euroa
per häkki.«
pirkko skutnabb
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
