Syyttäjät perustelivat maksimirangaistusta Vastaamo-syytetylle: "Millään rikoksella ei ole aiheutettu suurempaa kärsimystä"

Syyttäjien mukaan syytetty Aleksanteri Kivimäki metsästi verkossa haavoittuvuuksia, joita voisi hyödyntää. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Täysin häikäilemätön ja poikkeuksellisen julma rikos, joka osoittaa tekijässään täyttä piittaamattomuutta uhrien kärsimyksestä. Uhrien määrällä mitattuna Suomen historian suurin rikosjuttu. Teko, jota vakavampaa ei pysty kuvittelemaan.

Näin syyttäjät kuvasivat Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtyä tietomurtoa ja potilaiden kiristystä loppulausunnossaan keskiviikkona Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

”Millään muulla rikoskokonaisuudella ei ole aiheutettu yhtä paljon kärsimystä –– tekotapa oli poikkeuksellisen julma ja henkisesti raaka tavoiteltuun hyötyyn nähden. Vakavampaa tekokokonaisuutta ei voi kuvitella”, syyttäjä Bo-Niklas Lundqvist sanoi.

Syyttäjien mukaan syytetty Aleksanteri Kivimäki metsästi verkossa haavoittuvuuksia, joita voisi hyödyntää. Hän löysi sellaisen Vastaamosta ja sai sen kautta yrityksen potilastietokannan käsiinsä loppuvuodesta 2018, syyttäjät sanoivat.

Syyttäjien mukaan Kivimäki jemmasi tietokantaa kaksi vuotta, kunnes syksyllä 2020 hän ryhtyi kiristämään sillä Vastaamoa ja sen potilaita. Kivimäki myös julkaisi ensin osan ja lopulta vahingossa kaikki potilastiedot nettiin, syyttäjät sanoivat.

”Tekijä skannasi internetiä ja latasi tietokantoja, jotka voisivat olla hyödyllisiä myöhempää käyttöä varten, joilla voisi tehdä rahaa -- tekijä ei ole lainkaan välittänyt julkaisun aiheuttamasta vahingosta asianomistajien hengelle ja terveydelle, vaan on ollut vain rahan perässä”, syyttäjä Pasi Vainio sanoi.

Syyttäjät laskivat, että jos kiristäjä olisi saanut haluamansa Vastaamolta ja rikosprosessissa mukana olevilta yli 20  000 Vastaamon asiakkaalta, summa olisi noussut yli 4,5 miljoonaan euroon. Poliisin tietojen mukaan asiakkaista kuitenkin vain 20 maksoi vaaditut 200 euron lunnaat.

”Tekijä on halunnut saada näkyvyyttä ja aiheuttaa paniikkia asianomistajissa vaikuttaakseen kiristyksen onnistumiseen -- tiedoista on haettu käsin (näytteeksi) mahdollisimman haitallista tietoa potilaasta. On pyritty iskemään ihmisten arkaluontoisimpiin tietoihin”, Vainio kuvasi.

Puolustus on kiistänyt, että Kivimäellä olisi ollut taloudellista motiivia tekoon. Syyttäjien mukaan Kivimäki on itsekin tuonut esille kallista elämäntyyliään ulkomailla, vaikka ei ole pystynyt esittämään mitään todisteita tulojensa alkuperästä.

”Mitään ei ole esitetty, joka olisi tuottanut Kivimäelle laillisia tuloja, koskaan -- puolustus on esittänyt, että hänellä ei olisi ollut taloudellista motiivia, mutta toisaalta hänellä ei ole oikeudelle ilmoitetun mukaan mitään varoja, ainakaan tällä hetkellä”, syyttäjä Vainio sanoi.

Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9  600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21  300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Syyttäjät hakevat Kivimäelle maksimirangaistusta, joka näistä rikoksista on seitsemän vuotta vankeutta.

”Tällaista rikosta ei ole koskaan ajateltukaan, kun rangaistuksista on säädetty. Meidän on vaikea kuvitella vakavampaa tekokokonaisuutta. Siksi meidän mielestämme ei ole syytä keskustella mistään muusta kuin maksimirangaistuksesta”, syyttäjä Lundqvist sanoi.

Loppulausunnossaan syyttäjät vetivät yhteen jutussa esitettyä näyttöä ja sitä, miten se heidän mielestään tukee syytteitä Kivimäkeä vastaan. Syyttäjien mukaan näytön valossa Kivimäen syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä.

Myös Kivimäen käytös oikeudessa on puhunut hänen syyllisyytensä puolesta, syyttäjät sanoivat.

”Paitsi omassa kertomuksessaan, myös kommentoinnissa hän on tuonut esille asioita, jotka ovat tekijän tiedossa. Hänellä on ollut jopa tarve päästä puhumaan näistä asioista”, Vainio sanoi.

Jutun laajuuden takia syyttäjien loppulausunto kesti koko päivän. Viikonloppuna takaisin tutkintavankeuteen viety Kivimäki oli keskiviikkona läsnä salissa. Suurimman osan aikaa hän näytti pelaavan pasianssia tietokoneella.

Oikeudenkäynti on loppusuoralla. Torstaina kuullaan asianomistajien loppulausuntoja. Puolustuksen loppulausunto on vuorossa viimeisenä käsittelypäivänä 8. maaliskuuta, jolloin käräjäoikeus todennäköisesti myös kertoo tuomionantopäivän.