Tuulivoiman tuki söi Suomen energiavaltin – sähkön ja lämmön yhteistuotanto hiipuu

Oulun Energia 1977 rakennettu Toppila I -voimala tuottaa vielä sähköä täydellä höyryllä, mutta laitos joudutaan sulkemaan vuoteen 2021 mennessä suurten päästöjen vuoksi. Kuva: Pekka Fali

Toppilassa kuluu turvetta ja haketta. Kuva: Pekka Fali

Suomessa ollaan jäädyttämässä yhdistetyn lämmön ja sähkön lisärakentamista, vaikka sitä on kansainvälisesti kehuttu erinomaisena ympäristöratkaisuna. Tuettu tuuli- ja aurinkosähkö on niin halpaa, että useiden kaupunkien energiayhtiöt ovat päättäneet rakentaa pelkkää lämpöä tuottavia laitoksia.

Lahti, Helsinki ja Rovaniemi ovat käytännössä luopuneet uudesta sähköntuotannosta, Oulun Energia pohtii vielä.

Uusista suunnitelmista vain Turku näyttäisi toteutuvan.

Suomi on pitkään mainostanut yhdistettyä tuotantoa tehokkaana ja ympäristöystävällisenä energiantuotantomuotona. Suomessa sen osuus sähköntuotannosta on Euroopan suurin.

Yhteistuotantovoimaloissa polttoaineen energia pystytään hyödyntämään lähes parhaimmillaan yli 90 prosentin hyötysuhteella. Samalla kokonaispäästöt vähenevät verrattuna lämmön ja sähkön erillistuotantoon samoilla polttoaineilla.

Lahden Energia päätti syksyllä, ettei uuteen Kymijärvi III -biolaitokseen yhdistetä sähköntuotantoa. Kattila rakennetaan kuitenkin sellaiseksi, että sähkön tuotantolaitteet on mahdollista lisätä myöhemmin.

Oulussa tarvitaan uusi laitos, koska 1970-luvulta lähtöisin oleva Toppila ykkönen joudutaan sulkemaan päästörajoitusten vuoksi.

Oulun Energia kertoo kotisivuillaan, että uuden Laanilaan suunnitellun laitoksen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja sen polttoaineteho on 350–400 megawattia.

Projektipäällikkö Jukka Salovaara Oulun Energiasta kertoo, että suunnitelmat ovat tarkentuneet pienempään suuntaan.

Sähköä tuottavan laitoksen kustannusarvio on yli 200 miljoonaa euroa, sen sijaan pelkkä lämpölaitos maksaa alle sata miljoonaa euroa.

Ouluun voidaan rakentaa Lahden tapaan laitos, joka mahdollistaa myöhemmin sähkön tuottamisen. Höyryturbiini ja generaattori jätetään toistaiseksi rakentamatta. Tällöin kuitenkin varsinainen kattila on höyrypainekattila eli pelkkää lämpökattilaa selvästi kalliimpi. Säästöä tulee vähemmän, joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

Pääpolttoaineinaan laitos käyttäisi puuta ja turvetta, puun osuus on kaksi kolmannesta.

Rovaniemen Energia suunnitteli vuonna 2011 Mustikkamaalle 200 miljoonaa euroa maksavaa voimalaitosta yhdessä Oulun Energian kanssa. Oulu vetäytyi hankkeesta vuonna 2015 sähkön halpuuden vuoksi eikä hanke ole edennyt.

Helsingissä kaavailtiin kivihiilen ja kaasun korvaamista Vuosaaren monipolttoainevoimalalla. Sähkön hinnan putoaminen pani osaltaan tämänkin suunnitelman jäihin. Nyt Vuosaareen on tulossa selvästi pienempi lämpölaitos ilman sähköntuotantoa.