huidunperä Puolueidenkannatus heilahtelee
Me suomalaiset elämme sydänkesää eduskunnan ja työsuhteessa olevan kansanosan ynnä koulunuorison pitämässä parhaillaan lomaa.
Huidunperällä me viikonlopun iltakeskusteluissa kuitenkin puhuimme muun ohessa politiikkaa ja kiinnostuimme siitä, miten poliittiset valtasuhteet ovat meillä viime vuosikymmeninä ilmenneet.
Miten ovat puolueiden kannatukset, vastustukset, arvioinnit meillä kehittyneet ja muuttuneet? Miten ovat poliittiset olomme edistyneet ja miten kehitys on ottanut tapahtuakseen varsinkin suurimpien puolueiden osalta?
Totesimme tietolähdettä tarkasteltaessa, että neljä vuosikymmentä sitten, 1973, eduskunnassa oli sosialidemokraateilla suurin ryhmä, 55 edustajaa. Muista suurpuolueista Skdl:llä edustajia oli 37, keskustalla 35 ja kokoomuksella 34. Lopuilla neljällä pienpuolueella oli yhteensä 39 edustajaa.
Totesimme, että 2000-luvulla SDP:n paikkamäärä on vaihdellut kolmissa vaaleissa 53:sta nykyiseen 42:een.
Vaihtelua on kokenut tällä vuosituhannella myös kokoomus. Sen edustajamäärä on ollut 2000-luvun vaaleissa 40, 50 ja 44.
Keskustapuolue puolestaan saavutti 1970-luvulla alle 40 edustajan määriä, mutta 2000-luvun alun vaaleissa, vuonna 2003, puolueen edustajamäärä nousi peräti 55:een. Seuraavissa vaaleissa tuli vielä 51, mutta viime vaaleissa vain 35 kansanedustajaa.
Oleellista on ollut, että perussuomalaisten puolue, jonka Veikko Vennamo SMP:n nimellä perusti, on kokenut suurimmat muutokset viime vuosikymmenten vaaleissa.
Kun muiden puolueiden kannatus ja eduskuntapaikkojen määrä on vaihdellut suhteellisen maltillisesti, SMP on vuosien varrella kokenut niin suurten nousujen kuin suurten laskujen aikoja. Hyvin muistetaan 1970-luvun alun vaalit, jolloin SMP kasvoi yhden miehen eduskuntaryhmästä yksissä vaaleissa 18 edustajan puolueeksi.
Seuraavina aikoina puolueen kannatus kuitenkin varsin nopeasti hiipui. Vuoden 1999 vaaleissa se sai vain yhden edustajanpaikan. Seuranneissa 2000-luvun kaksissa ensi vaaleissa tuli kolme ja viisi paikkaa, kunnes vuoden 2011 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus nousi muutamasta prosentista 19 prosenttiin ja 39 edustajaan. Siten siitä tuli kolmas suurpuolueemme keskustan puolestaan pudotessa neljänneksi 35 edustajallaan.
Keskustan SDP:tä ja kokoomusta suurempi edustajapaikkojen vaihteluväli selittyykin suurelta osin SMP:n ja perussuomalaisten kannatuksen heilahteluilla.
Kiintoisa on ollut kehitys 1970-luvun eduskunnasta nykyisille valtiopäiville. Erikoista sitten taas on, että viime aikojen mielipidekyselyissä keskusta on noussut maamme suurimmaksi puolueeksi, kun vastuu tapaa vähentää hallituspuolueiden kannatusta.
Seurattavaa on, kun eduskuntavaalit ovat ennen pitkää taas tulollaan.
Olemme tottuneet siihen, että meillä hoidetaan kansalaisvelvollisuudet eli käydään vaaleissa uurnilla. Osallistumisprosenttimme vaaleihin ei ole kuitenkaan niin korkea kuin se on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Meillä äänioikeuttaan tapaa käyttää vain runsaat kuusikymmentä prosenttia siihen oikeutetuista. Kaksissa viimeisissä 2000-luvun eduskuntavaaleissa äänestysprosenttimme ovat olleet 67,9 ja 70,5 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa äänestysosallistuminen nousee yli 80 prosentin.
Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosenttimme tosin nousi kahdella ja puolella prosenttiyksiköllä.
Tilastomme kertovat kansalaisille vaalipiireittäin annetuista äänimääristä. Siinä olisi medialla tilaisuus julkiseen väestön valtakunnalliseen vaalikäyttäytymisen vertailuun vaalipiireittäin ja kunnittain.
Lähimmät eteemme tulevat vaalit ovat EU-vaalit.
Osallistuminen niihin on meillä tavannut jäädä valtakunnallisia vaaleja vähäisemmäksi. Äänestysprosenttimme jäi meillä viime EU-vaaleissa vain hieman yli 40:een, kun koko EU:n keskimääräinen äänestysprosentti oli 43,3. Italialaiset äänestivät jopa 66- ja Tanskakin 60-prosenttisesti.
Aiheellista toki on osallistua tuleviin EU-vaaleihin tähänastista aktiivisemmin ja osoittaa muulle Euroopalle, että tässä ollaan vastuuntuntoinen, monipuolisesti valistunut, kansainvälisestikin aktiivi kansakunta maanosan pohjoisimmilla reuna-alueilla.
Pannaan tulevissa EU-vaaleissa topakasti toimeksi, kuului huidunperäläisten kannanotto suvisen iltakeskustelun päätökseksi.
HEIKINTYTÄR
JK. Aiheellisesti on syytä korjata viime viikon Huidunperän antama tieto. Päivi Lipponen ei ole ollut puhemiehenä 2003–2006, vaan puhemiehenä oli Paavo Lipponen, joka sitä ennen toimi muun muassa pääministerinä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
