Maidon laatu pysynyt korkeana

Jokin aika sitten oli Maaseudun Tulevaisuudessa luku: Maidon laatu parantunut selvästi viime vuosikymmeninä.

Tosiasiahan tämä on. Yksi asia on kuitenkin unohtunut tilastoinnista. Ennen EU:n liittymistä solu- ja bakteerikokeet perustuivat aritmeettisiin (normaaliin) kuukausittain tehtyihin kokeisiin. Vanhemmat maidontuottajat muistavat varmaan, kuinka sai jännittää, ettei tulisi yhtään ”lipsahdusta”.

EU:n myötä käytäntö yhtenäistyi. Tuli voimaan arimetrinen keskiarvo; siinähän otetaan huomioon kolmen kuukauden kokeet. Arimetrinen keskiarvo on paljon lievempi. Jos tulee joku huonompi koetulos, on maidontuottajalla aikaa tutkia ja korjata asia eikä E-luokka heti putoa vaikkapa ykköseen. Hyvillä koetuloksilla on suurempi painoarvo kuin huonoilla.

Kirjoitin tästä asiasta sen takia, ettei luultaisi, että maito esimerkiksi 80-luvulla olisi ollut paljon huonompaa. Suuret maitotehtaat lisääntyvät, siinä onkin tehtäväkenttää pitää solut ja bakteerit kurissa. Kaikkea hyvää heillekin toivottaen, ettei voi Suomesta loppuisi. Eihän se enää myrkkyä olekaan! Hyvää uutta vuotta kaikille lypsäjille.

Kauko Huhta

entinen maidontuottaja

Kihniö

Avaa artikkelin PDF