Tuleeko Suomen jättää EU-direktiivejä toimeenpanematta, mikäli ne ovat kansallisen edun vastaisia? Näin tuoreet mepit vastaavat

EU direktiivien toimeenpano kansallisella tasolla aiheuttaa meppien kesken erilaisia näkemyksiä.  Kuva: Terhi Piispa-Helisten, Sanne Katainen, Jussi Partanen, Petteri Kivimäki, Pasi Leino, Iiro Rautiainen / Vihreät, Jukka-Pekka Flander/SDP, koonnut: Aatu Jaakkola

MT:n tekemässä haastattelussa (MT 3.7.2024 Mika Aaltola on vakuuttunut, että Venäjä saataisiin näännytettyä Ukrainasta kahdella isolla päätöksellä) kokoomuksen tuore meppi Mika Aaltola sanoi, että on olemassa välineitä, joilla Suomen ei tarvitse sitoutua EU:n tekemiin päätöksiin.

Aaltola viittasi haastattelussa muun muassa Unkarin tapaan kävellä ulos päätöksenteosta.

”Kansallinen etu on ykköskriteeri. Suomen jäsenyys ja tehokas toiminta EU:ssa on kansallisen edun mukaista. Tämä pitää laittaa vaakakuppeihin eri direktiivien kohdalla. Jos direktiivi on liian jyrkässä ristiriidassa kaikesta huolimatta, sen toimeenpanoa ei kannata tehdä”, kommentoi Aaltola vielä uudelleen MT:lle.

Suurin osa muista tuoreista suomalaismepeistä ei ole innokkaita ajatuksesta. Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan direktiivit pitää laatia niin, että jäsenmailla on joustavuutta päättää keinovalikoimasta.

”Ei ole toivottavaa, että Suomi jättäisi Unkarin tapaan direktiivejä toimeenpanematta, jos ne ovat kansallisen edun vastaisia. Komission tehtävä on valvoa täytäntöönpanoa ja tarvittaessa puuttua rikkomuksiin”, sanoo Virkkunen.

Kokoomuksen Aura Sallan mukaan Suomen on järkevää soveltaa direktiivejä tarvittaessa kansallisen edun nimissä.

Pekka Toveri (kok.) puolestaan muistuttaa, että Suomi on sitoutunut saattamaan EU direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

”Direktiiveissä kuitenkin asetetaan vain tavoitteet ja jäsenvaltiot päättävät itse keinoista, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Jos jo säädetty direktiivi on kansallisen etumme kannalta liian hankala, Suomen tulee löytää keinot, joilla tavoitteet saavutetaan siten, että kansalliseen etuun kajotaan mahdollisimman vähän”, sanoo Toveri.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan tavoitteena pitää olla lainsäädäntöön vaikuttaminen siinä vaiheessa, kun sääntelyä luodaan eikä lainsäädännön soveltamatta jättäminen.

”Olemme hyväksyneet EU-lainsäädännön aseman siinä vaiheessa, kun liityimme unioniin”, muistuttaa Andersson.

Merja Kyllösen (vas.) mukaan ei ole toivottavaa, että yksikään jäsenmaa jättää direktiivejä toimeenpanematta.

”On ensisijaisesti haettava yhdessä ratkaisuja, jotka jättävät riittävät joustovaran jäsenmaille, ilman, että pitää toimia vastoin yhteisiä pelisääntöjä”, sanoo Kyllönen.

Vasemmistoliiton Jussi Saramon (vas.) mukaan olisi kansallisen edun vastaista ajaa itsensä Unkarin tavoin EU:n sisäiseen viidenteen kolonnaan.

SDP:n Maria Guzenina korostaa myös direktiiveihin vaikuttamista valmisteluvaiheessa.

”Unkarin tapa toimia on destruktiivista. Jos kaikki maat toimisivat Unkarin lailla, yhteiseltä päätöksenteolta putoaisi pohja”, muistuttaa Guzenina.

Eero Heinäluoman (sd.) mukaan lakien ja tehtyjen päätösten mukaan toimiminen on ainut mahdollisuus.

”Kansallisesta edusta on huolehdittava etukäteen neuvotteluissa. Silloin on syytä olla tiukkana, mutta tiukkuuden vastapainona täytyy olla myös rakentavia aloitteita”, kommentoi Heinäluoma.

Elsi Katainen (kesk.) muistuttaa, että kansallinen ja EU:n etu ovat usein toisiaan tukevia eivätkä ristiriidassa, mutta mallioppiluudesta tulisi pyrkiä pois.

”Suomen olisi pyristeltävä eroon EU:n mallioppilaan roolista, toimeenpanna lainsäädäntö meille edullisesti ja kansalliset erityispiirteet huomioiden direktiivien reunaehtojen mukaisesti”, sanoo Katainen.

Keskustan Katri Kulmunin mukaan äärimmäisessä tilanteessa kansallinen etu menee kuitenkin edelle.

Vihreiden Maria Ohisalon mukaan Suomi on sitoutunut eurooppalaisiin arvoihin ja pelisääntöihin.

”Kuluneen vuoden aikana olemme nähneet huolestuttavia esimerkkejä siitä, kuinka esimerkiksi ennallistamisasetuksen ja yritysvastuudirektiivin osalta päätöksentekomenettelyjä on rikottu ja yhteisiä sopuja hajotettu viime metreillä. EU:n täytyy olla entistä yhtenäisempi ja vahvempi, ei eri suuntiin vetävä ja hajanainen”, Ohisalo kertoo.

Ville Niinistö (vihr.) mukaan direktiivit tulee toimeenpanna tai muuten jäsenmaa voi joutua rangaistuksen uhalla rikkomusmenettelyyn.

”Ei ole Suomen etu rapauttaa EU-oikeutta ja EUn yhteistä toimintakykyä. Direktiivi itsessään sallii kansallisia joustoja lainsäädäntömuotona”, sanoo Niinistö.

Myös perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen mukaan direktiivit ovat jäsenmaita velvoittavia.

”Sääntöjen pitää koskea kaikkia tai muuten muillakin on moraalinen oikeutus alkaa tekemään valikointia”, Tynkkynen kommentoi.

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen tulee hyödyntää joustavuutta, joka yleensä kirjataan direktiiveihin.