Presidentti Stubb: USA ei voi jättää Eurooppaa yksin, jos se haluaa pysyä suurvaltana

Presidentti Alexander Stubb sanoo, että ei usko Yhdysvaltain Ukraina-tuen heikentyvän. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander.  

Presidentti Alexander Stubb sanoo, ettei usko Yhdysvaltain Ukraina-tuen heikentyvän presidentinvaalien tuloksesta riippumatta. Hänen mukaansa tämä johtuu Yhdysvaltain ja Euroopan läheisistä suhteista, joihin Yhdysvaltain on pakko nojata.

”Yhdysvalloilla ei ole varaa jättää Eurooppaa yksin, jos se haluaa pysyä globaalina suurvaltana. Tämä usein unohtuu julkisessa keskustelussa”, Stubb sanoi.

Stubb kertoi asiasta Kultaranta-keskusteluissa Presidentinlinnassa Helsingissä. Stubb kävi keskustelua globaaleista kehityskuluista ja Euroopan suunnasta Naton seuraavaksi pääsihteeriksi povatun Hollannin pääministerin Mark Rutten kanssa.

Republikaanien Donald Trumpin mahdollisen uudelleenvalinnan marraskuun presidentinvaaleissa on pelätty heikentävän Yhdysvaltain sitoutumista Ukrainan tukemiseen.

Stubbin ja Rutten keskustelussa käsiteltiin myös länsimaiden ulkopuolisten valtioiden nousua, erityisesti Kiinan ja Intian. Kiina on suuren kärsivällisyyden avulla kehittänyt liittolaissuhteita ympäri maailmaa, Stubb sanoi.

”En usko, että meillä on varaa irtikytkentään Kiinasta, mutta meidän täytyy ymmärtää, mitä riskejä Kiina-suhteeseen sisältyy.”

Hän kuitenkin totesi samaan hengenvetoon, että Euroopan ja Kiinan suhteisiin tulee oleellisesti vaikuttamaan se, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde kehittyy. Tässä täytyy olla Stubbin mukaan rehellinen.

Myös Intian rooli maailmanpolitiikassa kasvaa maan väestön ja odotetun talouskasvun myötä, sanoi puolestaan Rutte. Intian odotetaan olevan pidemmällä aikavälillä Kiinaakin tärkeämpi.

Intian suhde Kiinaan ja Yhdysvaltoihin on ollut monimutkainen, joten Euroopan rooli voi olla tärkeä. Stubb sanoi siitä, ettei länsimailla ole enää varaa ylimielisyyteen suhteessa globaaliin etelään.

Osa etelän maista ei ole liittynyt länsimaiden Venäjän vastaiseen rintamaan. Rutte huomautti, että länsimaiden tulisi ottaa tässä aktiivisempi rooli ja luoda keskusteluyhteyttä näihin maihin.

Stubbin mukaan Gazan ja Ukrainan tilanne symbolisoivat globaalin lännen, etelän ja idän välisiä suhteita.

”Me toisaalta edellytämme, että globaali etelä reagoisi vahvasti silloin, kun alueellista itsenäisyyttä loukataan Ukrainassa, mutta emme olekaan johdonmukaisia, mitä tulee Israeliin ja Palestiinaan. Kyllä tässä on kakssoistandardien vaikutelmaa”, Stubb myönsi.

Ennen paneelikeskustelua Stubb piti lehdistötilaisuuden, jossa STT kysyi häneltä Gazan tilanteesta.

Yhä useampi valtio myös Euroopassa on päättänyt tunnustaa Palestiinan valtion. Muun muassa Slovenia päätti tunnustaa Palestiinan aiemmin kesäkuussa. Lähi-idän asiantuntijat ovat kehottaneet Suomea toimimaan samoin.

Suomi on viestinyt tunnustavansa Palestiinan ennen pitkää, mutta osana rauhanprosessia. Tällä hetkellä rauhanprosessin voi kuvata kuitenkin olevan vähintään jäissä.

Aikooko Suomi pitää yhä kiinni linjastaan?

Stubb sanoi, että Suomi kannattaa kahden valtion mallia. Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan jossain vaiheessa, mutta oikeaa hetkeä on vaikea vielä arvioida.

”Suomi maana ei ole pro-Israel eikä pro-Palestiina, vaan me olemme pro-rauha”, Stubb sanoi.

Stubb sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että Gazaan saadaan aikaan tulitauko ja panttivankien vaihdot.

”Sen jälkeen pysyvämpi tulitauko, rauhanturvajoukot ja poliittiset neuvottelut kahden valtion mallista.”

Stubbilta kysyttiin myös hänen kabinettinsa Venäjä-osaamisesta. Kysymys liittyi Ylen artikkeliin, jossa tutkija Janne Saarikivi totesi, ettei Stubb ole välttämättä satsannut tiimissään Venäjä-osaamiseen niin paljon kuin edeltäjänsä.

Stubb totesi, että Venäjä-osaaminen ei ole Suomesta kadonnut mihinkään, vaikka tällä hetkellä suhteita Venäjään ei ole.

”Jos joku huoli on, niin ehkä se päivä, kun Venäjän hallinto muuttuu. Se ei tule olemaan turvallinen vaan aika sekava tila”, hän sanoi.

Stubbilta kysyttiin myös sunnuntain EU-vaalien vaikutuksesta Ukrainan tukemiseen. Keskustaoikeistolainen EPP voitti vaalit, mutta laitaoikeisto kahmi ääniä suurissa EU-maissa Ranskassa ja Saksassa.

Stubbin mukaan poliittinen heiluriliike oli ehkä pienempi kuin odotettiin. Hän ei usko, että Ukrainan tukeminen vaikeutuu merkittävästi vaalituloksen takia Euroopassa tai myöskään Yhdysvaltojen tulevissa vaaleissa.

”Itse lähden siitä, että kun ihminen pääsee valta-asemaan, se nostaa vastuuntuntoa, tuli mistä taustasta tahansa.”

Kultaranta-keskusteluissa vieraillutta Ruttea povataan sotilasliitto Naton seuraavaksi pääsihteeriksi. Rutten valinnasta kysyttiin myös Stubbilta lehdistötilaisuudessa.

”Olen melko varma, että Rutte on Naton seuraava pääsihteeri”, Stubb sanoi.

”Minusta se on hyvä asia liittolaisillemme ja Euroopalle. Ruttella on vahva transatlanttinen side, ja hän on toiminut 13 vuotta Hollannin pääministerinä. Häntä arvostetaan laajasti.”

Stubb isännöi torstaina Presidentinlinnassa alkaneita ulkopolitiikkaan keskittyviä Kultaranta-keskusteluja ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa oli itsestään selvää jatkaa edellisen presidentin, Sauli Niinistön, aloittamaa perinnettä.

Kaksipäiväisten Kultaranta-keskustelujen aiheena on tänä vuonna Suomi ja Eurooppa muuttuvassa maailmassa. Keskustelut alkoivat tänään kansainvälisellä päivällä, jossa esillä ovat olleet Euroopan tulevaisuus ja sen rooli globaalissa geopolitiikassa.

Yle näyttää keskustelut suorassa erikoislähetyksessä, joka alkoi kello 13.15. Lähetystä voi seurata Yle TV1:ssä, Yle Areenassa ja Yle.fi:ssä.

Vieraina on laaja joukko ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajia.