Teatteriharrastajilla vahvoja esityksiä ja ajankuvia
SEINÄJOKI
Kuopiolainen harrastajateatteriveteraani, eläkkeellä oleva maanviljelijä Pauli Taskinen on yksi niistä harvoista, joka oli jo ensimmäisessä Seinäjoen Harrastajateatterikesässä vuonna 1974. Siitä pitäen hän on ollut mukana sekä katsojana että esiintyjänä.
Avajaisjuhlassa vanhassa teatteritalossa Taskinen muisteli hauskasti vuosien varrella sattuneita tapauksia ja kommelluksia. Kertoipa hän tavanneensa itse teatterin kuuluisan kummituksenkin. Kerran tämä oli toimittanut nuhanenäiselle nenäliinan.
Vaarallinen tilanne sattui samassa näytelmässä, Arthur Schnitzlerin Piirileikissä, kun kreiviä esittäneen Taskisen esiin vetämästä miekasta irtosi tuppi ja lensi kohti katsomoa.
Taskinen kertoi, että hänellä oli esityksessä hirmuisen voimakas fiilis ja aivan erityistä energiaa. Lieneekö sitten ollut kummituksen ansiota. Hän saikin osastaan kunniakirjan. Vuosia myöhemmin eräs ohjaaja tuli kertomaan Taskiselle, että esitys oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen.
Taskinen sai myöhemmin houkuteltua harrastajateatterin pariin myös vaimonsa Railan. Hänet muistetaan Seinäjoella erityisesti Lumikit-näytelmän koskettavasta Saimi Annikki Paatelan roolista.
Taskiset ovat tuttu näky Harrastajateatterikesän katsomoissa. He matkustavat Kuopion Hirvolanniemestä joka vuosi Seinäjoelle ja katsovat lähes kaikki esitykset.
Pauli lopetti maanviljelijän työt vuonna 1998 ja pellot ovat vuokralla. Viimeisinä työvuosinaan hän vieraili näyttelijänä Kuopion Kaupunginteatterissa ja toimi myös ovivahtimestarina. Raila ahkeroi vielä maatalouslomittajana mutta sai onneksi järjestettyä teatteritapahtuman ajaksi vapaata.
Voimakkaimmat teatterielämyksenä Pauli Taskinen kertoo kokeneensa juuri Seinäjoen Harrastajateatterikesässä. Yksi lensi yli käenpesän vuonna 1983 oli väkevä esitys, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa.
Riemullisena Taskinen muistaa Äänekosken Teatterin huikean Decamerone-esityksen.
Tänä vuonna ylitse muiden nousi Reko Lundanin kirjoittama ja Tikkurilan Teatterin esittämä Aina joku eksyy. Vahva tarina oli Taskisille ennestään tuttu – heidän oma poikansa Niko Taskinen ohjasi sen viime talvena Savonlinnan Teatterissa.
Hyvänä roolisuorituksena Taskinen piti myös Hannu Parviaisen esittämää Vikke Niiloa Iisalmen Teatterin näytelmässä Lentojätkä.
Iisalmen Teatterin esitys oli vahvaa, perinteistä teatteria. Se luotti Kalle Päätalon ilmeikkääseen kieleen ja moniin erinomaisiin näyttelijöihin.
Hannu Parviainen oli nimiroolissa aito jätkä viimeistä elettä myöten, eikä semmoista miestä hevillä vanhainkotiin laiteta. Säännöt tökkivät kirvestä repussa kantavaa ja lattialla nukkuvaa ja pian alkoi vapaus kaihertaa mielessä.
Loppukohtaus, jossa lentojätkä muuttui kuollessaan poroksi ja äiti lauloi tuttua tuutulaulua, oli pakahduttavan kaunis. Huutolaispoika löysi tiensä pään.
Toisella tavalla koskettava oli raadollinen nykypäivän kuvaus Nollaneljäviisi.
Siinä perheen yksinhuoltajaäiti on menettänyt molemmat lapsensa huumeille. Poika ei enää näe ulospääsyä, mutta tytär taistelee katkaisuhoitojen välillä. Loppu antaa pientä toivoa, vaikka äidin uusi miesystävä osoittautuu epäluotettavaksi konnaksi. Tytön roolin vimmaisella tavalla tulkinnut Janita Roine sai raadilta 300 euron kannustusrahan.
Suurimman kannustusrahan, 1 000 euroa, sai Tikkurilan Teatterin esitys Aina joku eksyy. Reko Lundanin teksti kertoo perheen äidin alkoholismista ja sen vaikutuksesta koko perheeseen: aviomieheen ja tyttöön ja poikaan.
Raati palkitsi myös Teatteri Nimettömien esityksen Nenäliinatehdas 700 euron kannustusrahalla. Omaleimainen näytelmä oli Ria Bäckströmin käsikirjoittama ja ohjaama kuvaus tehtaalla konemaisesti työskentelevistä naisista. Erityisen upeita olivat näytelmän visuaalisuus ja musiikki.
Esitykset arvioi raati, johon tänä vuonna kuuluivat ohjaaja Ahti Ahonen, näyttelijä Jaana Saarinen ja skenografi Leena Rintala.
Tapahtumaan haki lähes 50 esitystä, joista ohjaaja Raija-Liisa Seilo valitsi mukaan yhdeksän.
Vaikka juhlapuheissa aina korostetaan, ettei kyseessä ole kilpailu vaan katselmus, ryhmät panevat parastaan.
KATARIINA FLEMING
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
