Kaupan ala mukana talkoissa – ”Osa yrityksistä kertoo julkisesti, mitä toimia ne tekevät energian säästämiseksi”
Kaupan yritysten merkittävimmät energiansäästökeinot liittyvät ilmanvaihtoon, valaistukseen ja lämmitykseen.
Valaistus, lämmitys ja ilmanvaihto ovat kauppojen energiansäästölistalla päälimmäisinä. Kuva: Sanne KatainenVarautumisen asiantuntija Lauri Kulonen edistää energiansäästöasioita sekä Kaupan liiton että Päivittäistavarakaupan osalta.
”Useat suuret ja pienet kaupan alan yritykset ovat lähteneet mukaan Motivan Astetta alemmas -kampanjaan. Osa yrityksistä kertoo myös julkisesti, mitä toimia ne tekevät energian säästämiseksi”, Kulonen sanoo.
Kaupan liitto on tuoreeltaan järjestänyt koulutusta ja tietoiskuja sähkökatkoihin varautumiseksi.
”Kaupan alalla on jo pitkään etsitty toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Alalta Motivan energiatehokkuussopimuksiin liittyneet suunnittelevat ja toteuttavat energiatehokkuustoimenpiteitä jatkuvasti. Energiatehokkuussopimuksen jakso on meneillään vuosien 2017-2025 aikana. Keinoja pyritään yrityksissä tehostamaan nyt entisestään.”
Tilastokeskuksen mukaan kaupan yritysten sähkön käyttö laski 7 prosenttia ja lämmön käyttö 3 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.
”Viime aikoina on investoitu merkittävästi aurinkopaneelijärjestelmiin, ei pelkästään varastoissa vaan myös myymälöissä.”
”Kaupan yritysten merkittävimmät energiansäästökeinot liittyvät ilmanvaihdon, valaistuksen ja lämmityksen säätöihin”, Kulonen sanoo.
Kulosen mukaan säätömahdollisuudet riippuvat myymäläkiinteistöjen iästä sekä siitä, toimitaanko omassa vai vuokrakiinteistössä.
”Suuri osa kaupoista toimii vuokrakiinteistössä, jolloin toimenpiteet pitää sopia vuokranantajan kanssa.”
”Myymälöiden lämpötiloja on tarkastettu ja säädetty. Jos myymälässä on 25000 eri nimikettä, joudutaan kuitenkin tarkkaan miettimään, miten lämpötilan muutos vaikuttaa säilyvyyteen.”
Moni kauppias miettii myös, hyväksyvätkö asiakkaat, että liiketilat ovat talvella viileämpiä ja kesällä lämpimämpiä kuin mihin on totuttu.
”Kaupan liitto ei ota kantaa varsinaisiin toimenpiteisiin. Kerromme esimerkkejä toimenpiteistä, ja yritykset itse ratkaisevat, säästävätkö vaikkapa lämpötilassa tai valaistuksessa”, Kulonen sanoo.
Kaupan liitto on laatinut yrityksille muistilistan sähkön säästämiseksi. Monet yritykset ovat kertoneet omista säästötoimistaan, kuten hukkalämmön kierrätys, sisälämpötilan laskeminen sekä lämmityksen ja jäähdytyksen säätäminen ja ilmanvaihdon optimointi.
Myymälöiden mallitelevisioiden sekä palvelupisteiden koneiden ja näyttöjen valoja on sammutettu tai himmennetty automaatiota hyödyntäen. Juomakaappien lämpötilaa on nostettu, ja vanhoja kylmäkalusteita on vaihdettu uusiin, energiaa vähemmän käyttäviin.
Yleisvalaistusta on vähennetty ja korvattu energiatehokkailla led-valoilla. Joissain liikkeissä hyllyvalotaulut ja spottivalot pidetään kokonaan pois päältä. Pihavalaistuksen ja valomainosten aikaohjausta ja valotasoja on säädetty, ja joissain yrityksissä ne on kokonaan sammutettu.
Kulonen muistuttaa, että kaupan alan kulutus on 3–4 prosenttia koko Suomen kokonaissähkön kulutuksesta.
”On toimialoja, jotka jo yhdellä tuotantolaitoksella kuluttavat yhtä paljon kuin koko kaupan ala.”
Valtioneuvosto antoi asetuksen kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista 9. joulukuuta. Kaupan ala ei ollut luettelossa mukana, vaikkakin mainittiin asetuksen perusteluissa yhteiskunnan kannalta keskeisenä toimialana.
Kulosen mielestä kaupan keskusvarastojen toiminta on kuitenkin kriittistä, koska esimerkiksi suomalaisten ruoka kulkee pitkälti niiden kautta.
”On mahdollista, että jokin kaupan kriittinen toimipaikka jää sähkökatkojen ulkopuolelle, jos yritykset ovat sopineet asiasta paikallisten sähköyritysten kanssa”, Kulonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
