Analyysi: Turpeen käyttö loppuu ilman veronkiristystäkin – energiaturpeen aika on käytännössä ohi kymmenen vuoden kuluttua

Kuva: Piia Ouri

Päästöoikeuksien nopea hinnan nousu merkitsee vääjäämättä sitä, että energiaturpeen aika kotimaisena polttoaineena hiipuu ja on käytännössä lähes kokonaan ohi kymmenen vuoden kuluttua. Silloin turvetta tuotetaan enää varmuusvarastoihin.

Tämä heikentää lyhyessä ajassa maaseudun työmahdollisuuksia ja omavaraisuutta, kun turvetta aletaan korvata tuontipuulla.

Suomen ylivoimaisesti suurin turpeen tuottaja Vapo aikoo lopettaa tuotannon yhdeksältäkymmeneltä turvesuolta. Kovimmin lopetus kouraisee suurimpia tuotantoalueita syvällä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa ei paljon korvaavia työpaikkoja ole.

Jo tähän mennessä energiaturpeen käyttö on puolittunut kymmenen vuoden aikana.

Vapo pyrkii lisäämään voimakkaasti muun kuin energiaturpeen käyttöä, mutta esimerkiksi kasvuturvetta saattaa olla mahdoton työntää markkinoille sellaisia määriä kuin energiaturvetta on nostettu.

Päästöoikeuksien hinta nousi toissa vuonna noin viidestä eurosta ekvivalenttihiilidioksiditonnilta nykyiseen 25 euroon ja kävi jo 30 eurossa. Nousu johtui pääasiassa EU:n tekemästä päästöoikeuksien mitätöimisestä; kun päästöoikeuksien määrä markkinoilla väheni, hinta nousi.

Päästöoikeuden 25 euron hinta tarkoittaa turpeelle noin kahdeksan euron lisäkustannusta megawattitunnilta verrattuna tilanteeseen, jossa päästöoikeuden hinta jäi alle kymmenen euron. Turvevero on noin kolme euroa megawattitunnilta.

Eräät poliitikot ministereitä myöten ovat esittäneet, että turveveroa tulisi korottaa, jotta turpeen käyttö loppuisi mahdollisimman nopeasti. Hallituksen tavoite on puolittaa turpeen käyttö 2030 mennessä.

Mikäli päästöoikeuksien hinnat pysyvät nykyisellään tai nousevat edelleen – mitä ennustetaan EU:n energiaohjelmissa – energiaturpeen käyttö vähenee todennäköisesti selvästi hallituksen tavoitetta nopeammin ilman veron korotustakin.

Kun kivihiilen käyttö on lailla kielletty vuoden 2029 jälkeen, turvetta korvataan tuolloin lähinnä puulla. Metsähaketta ja teollisuuden sivuvirtoja, kuorta ja purua, pystytään tuottamaan nykyistä enemmän, mutta todennäköisesti ei sellaisia määriä, että turpeen ja hiilen vähenevä käyttö pystytään niillä korvaamaan. Se johtaa lisääntyvään energiapuun tuontiin.

Esimerkiksi Turun Seudun Energia (TSE) tuo ison Naantalin biovoimalaitoksensa energiapuusta kolmanneksen Baltiasta ja Venäjältä, sillä yhtiön mukaan Suomesta ei riittävän halpaa energiapuuta ole saatavissa tarpeeksi.

TSE on ottanut käyttöön savukaasulauhduttimen eli pesurin, joka lisää kaukolämmön tuotantotehoa kolmanneksen eli 60 megawattia. Se vähentää laitoksella kivihiilen ja turpeen käyttöä, joka on tosin ollut muutenkin vähäistä.

Lauhdutin hyödyntää kostean savukaasun energian ja helpottaa osaltaan turpeen käytön vähentämisessä, sillä monissa turve- ja hakekattiloissa pystytään niiden avulla lisäämään energian tuotantoa polttoaineen käyttöä lisäämättä. Lauhduttimet ovat kuitenkin vain pieni osaratkaisu.