Hullun lehmän tauti kummittelee yhä Suomessa – Kiina vaatii sian- ja naudanlihalle erilliset leikkaamot

Lihanleikkaajat työssään Snellmanin lihanleikkaamolla Pietarsaaressa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Kiinan viranomaiset eivät hyväksy sian- ja naudanlihan yhteisleikkaamoa – BSE-tautivaara vaikuttaa yhä taustalla, vaikka ainut todettu tautitapaus on yli 15 vuoden takaa.

Suomalaiset lihatalot tähyävät joukolla Kiinan sianlihan vientimarkkinoille. Atria sai jo lokakuussa virallisen vahvistuksen sianlihan vientiluvasta Kiinaan.

Atrian lupa on laitoskohtainen ja myönnetty elintarvikeyhtiön Nurmon tuotantolaitokselle. HKScanin pitkään kestänyt vientilupaprosessi on sekin loppusuoralla.

Kolmantena kotimaisena lihatalona Kiinan-vientiä on selvityttänyt pietarsaarelainen perheyhtiö Snellman.

"Kun kiinalaiset kävivät kaksi vuotta sitten, selvisi, ettei sika- ja nautaleikkaamoa samoissa tiloissa hyväksyttäisi, vaikka teurastomo onkin erillään", kertoo Snellmanin laatu- ja turvallisuuspäällikkönä työskentelevä Mikael Snellman MT:lle.

Snellmanilla on tuotantotilat, teurastamo, lihanleikkaamo ja varastotilat yhtiön päätehtaalla Pietarsaaressa. Syynä kiinalaisten epäluuloon on BSE-tauti eli hullun lehmän tauti. Suomessa on tavattu yksi BSE-tapaus vuonna 2001, mutta sekin riittää BSE-luokitelluksi maaksi.

Snellmanin perheyhtiön toisen sukupolven omistajiin kuuluva Mikael Snellman pitää selvänä, että laitosta ei kannata yrittää luvittaa Kiinan viranomaisia varten ennen kuin leikkaamot on eriytetty.

"Suunnitelmissa on erilliset (leikkaamo-)tilat, mutta investoinnin toteuttamiseen voi mennä vielä pari vuotta. Päätöstä ei ole tehty", Mikael Snellman kertoo.

Uusi leikkaamo ja varasto tulisivat samalle tontille Pietarsaareen. Investoinnin kustannukseksi Snellmanilla arvioidaan noin viisi miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä laitos saattaa uusia muitakin linjojaan.

Snellmanin mukaan nykyiset tuotantomäärät eivät edellytä tilojen kasvattamista. Hän pitää Suomen lihamarkkinoille hyvänä asiana sitä, että Atria on jo saanut vientiluvan Kiinan suurille sianlihan markkinoille.

Venäjän EU-vastapakotteiden vuoksi koko Euroopan markkinoilla on ollut sianlihasta paljon tarjontaa: "Varastoissa on liian paljon tavaraa."

Kun sianlihalle avautuu vientiä Kiinaan ja muualle Aasiaan, lihan pakkasvarastot vähenevät. Sillä on hintaa nostava vaikutus. EU-alueelta sianlihaa viedään Kiinaan muun muassa Saksasta, Tanskasta Ranskasta ja Espanjasta.

Snellman vie sianlihaa muun muassa Uuteen-Seelantiin. Liikevaihdosta viennin osuus on vain muutamia prosentteja, kiloista hieman enemmän.

Atrialla kiinalaisetiketit ovat jo teossa Kiinan sianlihapaketteihin. Atrian toimitusjohtaja Juha Grön kertoo yhtiön valmistautuvan ensimmäisiin vientilähetyksiin. Yhtiö tekee tuotteisiin kiinankieliset pääällysmerkinnät. Vientiasiakirjat ja -dokumentit pitää nekin kääntää kiinaksi.

"Kova opetteluprosessi tämä on meille kaikille. Pelkästään operaation käynnistämiseen olemme palkanneet yhden kiinan kieltä taitavan henkilön", kertoo Grön MT:lle.

Logistiikka merikuljetuksineen ja jakeluketjut Kiinassa ovat parhaillaan työn alla:

"Toivottavasti pystymme kertomaan uutta vielä ennen kuin lumet sulavat", Atrian Grön viittaa aikatauluun.

Sianliha kuljetetaan merikonteissa Kiinaan. Vientisatamana Suomessa toimii todennäköisesti Helsingin Vuosaari. Kontit lastataan uudestaan suurempiin valtamerilaivoihin ennen kuin ne laivataan Kiinaan. Purkusatama varastointeineen on yhä selvitettävänä.

Kiina on maailman suurin sianlihan tuottaja. Missä ovat suomalaislihan markkinat Kiinassa?

"Ainakin Pekingiin viemme", Juha Grön kertoo.