Ympäristömyrkkyjen kulku tunnetaan puutteellisesti

Jos tiedot ympäristömyrkyistä ovat puutteelliset, ei altistumista pystytä arvioimaan eikä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi. Kuva: Saara Olkkonen

Kuluttajatuotteissa yleisesti käytössä olevien ympäristömyrkkyjen esiintyvyyttä ja pitoisuuksia elinympäristössä tunnetaan huonosti.

Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Ilmatieteen laitos ovat käynnistäneet arvioinnin elohopean ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen esiintymisestä Suomen Lapissa.

Selvityksen kohteena olevia aineita käytetään kuluttajatuotteissa, kuten viihde-elektroniikassa, tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa. Monet aineet on tunnistettu vasta 2000-luvulla pysyviksi, kaukokulkeutuviksi ja eliöihin kertyviksi ympäristömyrkyiksi.

Tällaisia ovat esimerkiksi useat bromia sisältävät palonestoaineet. Lisäksi yleisesti käytetyillä fluoratuilla pinta-aktiivisilla aineilla on arveltu olevan haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia.

"Mikäli meillä ei ole ympäristömyrkyistä riittävästi luotettavaa, alueellisesti ja kansallisesti kattavaa ja vertailukelpoista tutkimus- ja seurantatietoa, emme pysty arvioimaan altistumista emmekä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi. Emme myöskään voi todistaa, ettei riskiä ole", tutkimuksen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Niin sanottujen vanhojen ympäristömyrkkyjen kuten torjunta-aineiden ja monien teollisuuskemikaalien pitoisuudet on saatu pienenemään kansallisilla ja kansainvälisillä käyttörajoituksilla sekä ottamalla käyttöön parempaa tekniikkaa.

Kansallinen arviointi tarkentaa kuvaa Suomen pohjoisiin alueisiin kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden mahdollisesta muutoksesta ja tulevaisuuden kehityksestä.

Tulosten perusteella tutkimuslaitokset tekevät joukon toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät haitallisia kemikaaleja koskevaan seurantaan, riskien hallintaan, biomonitorointiin ja viestintään.