Eemelin talli jakaayhteisomistajuuden ilot ja surut
Eemelin tallissa jännitetään, mitä Pikkuprinssin hurja lähtökiihdytys tuottaa. Seppo Kivijakola (vas.), Mirja Mäkilä, Jarna Kivijakola-Määttä, Jonna-Mari Kivijakola sekä Tapani ja Kaija Helin matkaavat Eemelin kisoihin useimmiten koko porukalla. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKELI (MT)
Eemeli ja sen taustavoimat saapuivat lauantaina Mikkeliin varovaisin mielin. Kuninkuusravien yhteydessä ajettavaan Pikkuprinssiin ei ole ladattu liikaa odotuksia, sillä kauden pääkisa on syyskuussa ajettava Kriterium, kertoo laitilalaistallin edustaja Mirja Mäkilä.
Eemeli on autosta ulos päästyään iloisen reipas, mikä on hyvä merkki. Sen pitää jopa vähän pörhistellä, jos vaikka joku tamma huomaisi, mikä huvittaa hoitajaa Matilda Karlssonia.
”Oulu Expressistä jätettiin Eemeli pois, kun pitää ajatella hevosta”, Mirjan puoliso Seppo Kivijakola sanoo.
”Sinne on pitkä matka, ja kaksi kertaa olisi pitänyt käydä.”
Valmentaja Jyrki Filatoff kertoo, että Eemelin nelivuotiskesä on ollut vaihteleva kuten lajin luonteeseen usein kuuluu. Nopea ori saavutti keväällä ykkösiä, mutta sen jälkeen on kärsitty pientä kiusaa pitkittyneen hengitystieinfektion kanssa. Silti ennätykset ovat kohentuneet.
Mikkelin jälkeen varmistetaan toipuminen ja tulevat kaudet. Niin kuin muidenkin lupaavien hevosten omistajien mielessä myös Eemelin tallissa elää unelma osallistumisesta Kuninkuusraveihin.
”Sitä ennen me tähdätään Pariisin kylmäverilähtöön”, Seppo heittää pilke silmäkulmassa.
”Meille kelpaa se kymppitonnin pääpalkinto, vaikkei se riitäkään kuin matkakuluihin. Käydään samalla katsomassa Louvren Mona Lisa.”
”Ei tarvitse olla voitto, kun voi olla tyytyväinen hevosen suoritukseen. Jaettu ilo on se suurin ilo”, tuumaa Kivijakolan tytär Jenni Mäkinen.
”Tässä pääsee pienemmälläkin osuudella mukaan. Näin perheellisenä tämä on ainoa mahdollisuus osallistua hevosurheiluun. Kuluja on paljon, sillä harva hevonen juoksee edes ne kaurarahansa.”
Kimppatalliin kuuluvat myös veljekset Tapani ja Jaakko Helin sekä Eemelin ajolle opettanut valmentaja Janne Ranta-Krenkku, joka seuraa kisaa tallialueella omien valmennettaviensa ohessa.
”Virallisesti omistajina ovat minun sijastani tyttäreni Fanny, Ida, Aino, Siiri ja Elli”, Tapani täsmentää.
Helinit ovat tulleet Mäkilälle ja Kivijakolalle tutuksi, kun Mirja ja Tapani olivat aikanaan samassa työpaikassa. Sitten Helinien tamma Idan Ilo oli Kivijakolassa valmennuksessa.
Eemeli jatkaa Mäkilän kotoa alkanutta hyvää sukulinjaa kuudennessa polvessa. Pariskunta pitää hallussaan tallin osakkuuksista enemmistöä. Päätökset tehdään silti yhteistuumin.
Yhteydenpito on tiivistä, minkä näkee siitä, että Eemelin startteihin kokoontuu usein koko porukka ja muita tukijoukkoja kannustamaan. Tällä kertaa Kuninkuusraveissa paikalla ovat Jennin mies Teijo sekä sisko Jarna Kivijakola-Määttä ja Tapanin vaimo Kaija.
Lähtöön kaksi minuuttia: syke nousee.
”Joskus pitäisi polari laittaa”, Tapani naurahtaa.
”Onneksi sade loppui. Paljon sateenvarjoja ja tämä startti olisi ollut monelle nuorelle hevoselle sillä menetetty”, Jarna toteaa.
Nelivuotiaiden suomenhevosten luokka on tänä vuonna todella kova ja kärki laaja.
”Kuninkuuskilvassa on mukana pari hevosta, joille on kertynyt tänä vuonna vähemmän rahaa kuin Eemelille”, Mirja Mäkilä huomioi.
Voitot ovat jakautuneet useamman kesken. Mirja arvioi, että kahdeksalla hevosella on täydet mahdollisuudet palkintorahoihin, joita on jaossa kuudelle.
Lähtöauto on liikkeellä. Porukka hiljenee.
”Nyt mennään lujaa, onko liiankin kovaa?” huomioi Jenni yhtä aikaa Tapanin ja Sepon kanssa.
Kuulutus vahvistaa nelivuotiaiden hurjan alun: 23,5 enteilisi uuttaa Suomen ennätystä. Eemeli on tunnettu nopeudestaan, ja se vastaa innokkaasti vierestä lähteneen Ainon Ilon prässiin.
Eemelin ohjastaja Antti Teivainen antaa lopulta periksi ymmärtäen matkan kovuuden ja jättäytyy turvalliseen paikkaan johtajan selkään.
”Hyvässä paikassa on.”
Loppusuora nostattaa viedä uudelleen toivoa.
”Saako kiinni Jokivarren Kunkun?”
”Ei saa. Mutta hyvin juoksi.”
Lähtö sujuu nelivuotiaille todella vauhdikkaana loppuun asti, vaikka rata on edeltäneen ukkossateen jäljiltä vähän pehmeä.
Voittaja Virikari kellottaa 26,1a, millä sen ennätys kohenee melkein kaksi sekuntia kahden tonnin matkasta huolimatta.
Pettymystä ei ole ilmassa viidenneksi yltäneen Eemelinkään joukoissa, vaikka toisenlaisella alulla tulos olisi todennäköisesti ollut parempi.
Katseet on jo käännetty Kriteriumin karsintoihin. Taitaa jossain taustalla mielissä hymyillä se Mona Lisa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
