Kiina myönsi luvat ohranviennille, sianliha seuraava
Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) allekirjoitti keskiviikkona ohran vientiprotokollan Kiinan turvallisuus-, laadunvalvonta- ja tarkastusasioista vastaavan viranomaisen, AQSIQ:n, kanssa.
Sopimus mahdollistaa ohran viennin Suomesta Kiinaan. Aiemmin vastaava sopimus on tehty kauran viennistä.
AQSIQ:n kanssa sovittiin myös, että sianlihan vientilaitosten tarkastajat saapuvat tulevana kesänä tarkastamaan kuusi tuotantolaitosta, jotka ovat kiinnostuneet sianlihan viennistä Kiinaan, maa- ja metsätalousministeriö tiedotti keskiviikkona.
Kiinassa vieraillut delegaatio kävi läpi myös marjojen vientiehtoja AQSIQ:n kanssa. Kiinalaiset kertoivat, että Suomesta perinteisesti vietyjen pakastemustikoiden kauppa voi jatkua ennallaan.
Varatoimitusjohtaja Jari Leija Atria Suomesta on ilahtunut Kiinasta tulleista tiedoista. Sianlihan viennin eteen on tehty vuosia töitä. Suomi on saanut jo maakohtaisen vientiluvan, mutta laitoskohtaiset luvat puuttuvat.
Kiina on maailman suurin sianlihan tuottaja ja kuluttaja. Noin puolet maailman 100 miljardista sianlihakilosta kulutetaan siellä, Leija toteaa.
Kiina on ollut pitkälti omavarainen sianlihassa, mutta kaupungistuminen ja elintason nousu lisäävät kulusta tuotantoa nopeammin. Pienikin vaje tuntuu. Markkinoiden mittasuhteista kertoo, että Suomen koko sianlihan tuotanto vastaa noin puolta prosenttia Kiinan kulutuksesta.
Alkuvaiheessa Kiinaan saatetaan viedä vähempiarvoisia ruhon osia, joille on niukasti kysyntää kotimaassa. Leija uskoo, että jatkossa myös erikoislihatuotteille löytyy menekkiä, mikäli laitoskohtaiset luvat saadaan.
Kiina on tärkeä senkin takia, että lihan viennin arvioidaan vähenevän Venäjälle. Aasia voi paikata. EU on vienyt vuosittain 700–800 miljoonaa kiloa sianlihaa Venäjälle.
Atrialla on kokemusta lihatoimituksista Aasiaan. Sianlihaa viedään muun muassa Koreaan ja Australiaan.
Kiina neuvottelee Suomen ohella myös muiden EU-maiden kuten Ranskan kanssa elintarviketoimituksista. Maa suosii kahdenvälisiä sopimuksia.
Toimitusjohtaja Kaija Viljanen Avena Nordic Grainilta pitää ohran vientiluvan saamista päänavauksena, vaikka merkittävää vientiä ei ainakaan heti ole näkyvissä. ”Markkinatilanne ratkaisee, samoin rahtikulut.”
Kiina on kuluvalla satokaudella ostanut 2,5 miljardia kiloa ohraa ja 75 miljoona kiloa kauraa. Pääosa viljasta on tullut Australiasta ja hieman myös Kanadasta. Kummatkin sijaitsevat Suomea lähempänä.
Viljanen pitää mahdollisena, että suomalaiselle ohralle ja kauralle löytyy markkinoita Kiinasta. Maailmanmarkkinoilla on nähty niin monenlaista viime vuosina, että jossain markkinatilanteessa vienti voisi olla mahdollista. Ilman sertifikaattia vienti ei onnistu.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
